fbpx

Naamioitunut muovi

Luin äsken artikkelin ”Meri huolehtii meistä” (HS 29.5.2018). Artikkelissa siteerattiin norjalaista kirjailijaa Morten A. StrØksnesia: ”Meri pärjää mainiosti ilman meitä, mutta me emme pärjää ilman merta.”

Kun me emme pärjää ilman merta, niin mitä me teemme? Heitämme surutta haitallista muovijätettä sinne! Kyse saattaa olla  piittaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä.

Itselleni on ollut yllätys, että eräs yleisimmistä roskista, tupakantumppi, onkin muovia. Olin aina luullut, että se on paperia, kun on sen värinenkin. En voinut kuvitella sitä muoviksi.

Savukkeiden filtterit on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista. Se on muovia, joka ei maadu ja jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Kansainvälisistä rannikoitten ja kaupunkialueitten roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja.

Tupakantumpin muovi ei ole ainoa ympäristön kannalta haitallinen asia. Tumpeissa on samoja myrkkyjä kuin savukkeissa, mm. bentseeniä, formaldehydiä, asetonia, tervaa, nikotiinia ja lyijyä. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti lintujen ja mereneläimien ruoaksi, jotka syödessään tumppien myrkyllisiä aineita voivat vahingoittua, jopa kuolla. Suomessa tupakantumpeista kertyy 680 000 kg vaarallista jätettä.

Siitäs saatiin! Luonto kostaa meille välinpitämättömyydestämme.

Vesistöissä tumpit hajoavat yhä pienemmiksi mikromuovihiukkasiksi planktonin joukkoon. Yhden tumpin hajoaminen kestää makeassa vedessä keskimäärin puolitoista vuotta, merivedessä kolme vuotta. Planktonia syövien eliöiden kautta muovi päätyy ravintoketjussa muihin eläimiin – ja lopulta saamme muovin takaisin omaan ravintoomme. Siitäs saatiin! Luonto kostaa meille välinpitämättömyydestämme.

 Nyt muovijätteistä ja niistä aiheutuvista ympäristöhaitoista on keskusteltu kuukausien ajan. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän miettimään ratkaisuja muoveihin liittyviin haasteisiin. EU antoi juuri direktiiviehdotuksen kertakäyttömuovituotteiden kieltämisestä.  Direktiiviehdotuksen mukaan myös tuottajien –  tumppien osalta tupakkateollisuuden – tulisi osallistua jätehuollon, puhdistamisen ja valistustyön kustannuksiin.

Direktiiviehdotuksen eteneminen saattaa kestää vuosia. Sen voimaantulo saman verran lisää.  Voimmeko tehdä jotain jo nyt?  Maailman ympäristöpäivän teemana 5.6. on muoviroskan vähentäminen. Annetaan muovisaasteille kyytiä: Kerätään tupakantumpit pois luonnosta eikä heitetä niitä sinne, kun lopetetaan tupakointi, ei ole tumppejaan. Pidetään huolta merestä, kun sekin pitää huolta meistä. Silloin meille ei käy kehnosti.

Mervi Hara

Mervi Hara on Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja. Hän ihmettelee elämän monimuotoisuutta ja innostuu uusista haasteista.