Tupakansavu ei kuulu asuntoihin – hallituksen esitys tuo edistysaskeleen, mutta ei riitä

Hallituksen 27.4. julkaisema esitys tupakkalain muuttamiseksi on pitkään odotettu askel kohti viihtyisämpää ja terveempää asumista. Esityksessä asuntoyhteisöille tarjoutuu mahdollisuus kieltää tupakointi omilla päätöksillään, ilman erillistä kunnalle osoitettua hakuprosessia. Nykyisellään terveyden suojeleminen vaatii asuntoyhteisöissä työlään ja aikaa vievän viranomaisprosessin, jossa tupakointikieltoa voidaan hakea asuntoihin ja parvekkeille kunnan viranomaiselta. 

Nykyisellään terveyden suojeleminen vaatii asuntoyhteisöissä työlään ja aikaa vievän viranomaisprosessin

Lakihanke on tervetullut, sillä se keventää byrokratiaa ja tuo kaivattuja säästöjä julkiselle taloudelle. Lainsäätäjiä onkin syytä kiittää tavoitteesta vähentää terveyshaittoja, lisätä asumisviihtyvyyttä, parantaa yksilön omaisuuden suojaa ja vahvistaa hallinnon toimivuutta. Jotta tupakkalainsäädäntö menee kokonaisuutena hyvään suuntaan ja tavoite saavutetaan, pitää lainsäätäjien kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei sääntely jää pirstaleiseksi ja vaikeaselkoiseksi. 

Ensisijainen ja selkein ratkaisu olisi yksiselitteisesti kieltää tupakointi suoraan tupakkalaissa asuntoyhteisöjen huoneistoihin kuuluvilla parvekkeilla, huoneistojen käytössä olevissa ulkotiloissa ja huoneistojen sisätiloissa. Silloin kaikki kansalaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, onko kyseessä vuokra- vai omistusasuja. Jo nyt vireillä olevan huoneenvuokralain muutoksen olettama on tupakointikielto. 

Jos yleistä tupakointikieltoa ei saada ulotettua kaikkiin asuntoyhteisöihin, tulisi niiden voida vähimmillään päättää tupakointikiellosta asuinhuoneiston asuintilassa enemmistöpäätöksellä ilman seuraavaa edellytystä: ”Tupakansavun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään”. 

Tupakkalain muuttamisen perusteluissakin nimittäin todetaan, että ”Ympäristöön kertyneet tupakansavujäämät ovat haitallisia kaikilla altistustasoilla, eikä jäämiä voi poistaa tuuletuksella, siivouksella tai maalaamisella. Savujäämiä voi olla myös savuttomissa kodeissa, jolloin ne voivat olla peräisin asunnon edellisen asukkaan tupakoinnista tai savupartikkeleita on voinut siirtyä asuntoyhteisöissä rakenteita pitkin asunnosta toiseen.” 

Lain tulee antaa riittävät keinot puuttua tupakansavuongelmaan – yhdenvertaisesti

Harva asia heikentää asumisviihtyvyyttä yhtä konkreettisesti kuin naapurista kulkeutuva tupakansavu. Lain tulee antaa riittävät keinot puuttua tupakansavuongelmaan – yhdenvertaisesti. Tupakointikielto asuntoyhteisöissä on päätös, joka suojaa terveyttä, vahvistaa yhteisöjen toimivuutta, vähentää byrokratiaa ja säästää kustannuksia. Savuton asuinympäristö kuuluu jokaiselle!

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 4.5.2026.