Tupakointi

Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 11 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2022. Miehistä 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, erityisesti miehillä: esimerkiksi 1980-luvulla noin joka kolmas mies poltti päivittäin, naisista joka viides.

Vuonna 2022 päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita käytti yli 20-vuotiaista 15 prosenttia, miehistä 19 prosenttia ja naisista 11 prosenttia.

Tupakoinnissa on merkittäviä eroja koulutusryhmien välillä. Vuonna 2022 korkeasti koulutetuista tupakoi 5,8 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 8,0 ja matalan koulutustason saaneista 13,8 prosenttia.

Neljä viidestä päivittäin tupakoivasta on huolissaan siitä, miten tupakointi vaikuttaa terveyteen. Yli puolet haluaisi lopettaa ja runsas kolmasosa on yrittänyt lopettaa tupakoinnin.

Tupakointi aiheuttaa yhä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. THL:n mukaan tupakoinnin aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset olivat keskimäärin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Tupakoinnin välittömät terveydenhuollon kustannukset olivat noin 340 miljoonaa euroa.

Nuorten tupakointi

Valtaosa suomalaisnuorista ei polta. Vuonna 2021 nuorista (14–20-vuotiaat) pojista päivittäin tupakoi seitsemän prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia.

Kouluterveyskyselyn 2023 (pdf) mukaan tupakointi on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla yleisintä. Vuonna 2023 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin pojista 13 prosenttia ja tytöistä 14 prosenttia. Vuonna 2021 osuus oli hieman suurempi (pojat 17 % ja tytöt 19 %).

Vähiten päivittäistä tupakointia on lukioissa opiskelevilla nuorilla. Lukion 1. ja 2. vuotta opiskelevista pojista tupakoi päivittäin kaksi prosenttia ja tytöistä kolme prosenttia. Luvut ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2021. Perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisista tupakoi päivittäin viisi prosenttia (pojat 6 %, tytöt 4 %).

Korkeakouluopiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt vajaan 15 viime vuoden aikana. Vuonna 2021 korkeakouluopiskelijoista 5 prosenttia tupakoi päivittäin (naisista 6 % ja miehistä 5 %). Yliopisto-opiskelijoiden joukossa tupakointi on vähäisempää (naiset 2 %, miehet 3 %) kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevilla (naiset 10 %, miehet 7 %).

Tupakointi raskauden aikana

THL:n Perinataalitilasto 2022 ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 kaikista synnyttäjistä tupakoi 8 prosenttia. Kaikista raskauden aikana tupakoineista 56 prosenttia ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Raskauden aikainen tupakointi on vähentynyt hieman viime vuosien aikana.  Vuonna 2019 raskauden aikana tupakoi 11 prosenttia synnyttäjistä.

Valtaosa kodeista savuttomia

Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Nuorten terveystapatutkimukseen osallistuneista nuorista 55 prosenttia kertoi, ettei heidän isänsä ole koskaan tupakoinut heidän elinaikanaan. Vastaava luku äitien kohdalla oli 72 prosenttia.

Melkein kaikki nuoret asuvat savuttomassa kodissa. Nuorten altistuminen tupakansavulle on kaiken kaikkiaan vähentynyt merkittävästi ja vain muutama prosentti oleskelee vähintään tunnin tupakansavuisissa tiloissa päivän aikana, 12-vuotiaista ei juuri kukaan.

Nuorista 96 prosenttia  ilmoitti, ettei kukaan saa tupakoida heidän kotinsa sisätiloissa. Vain muutama prosentti nuorista ilmoitti, että kodissa tupakointi on sallittu joskus tai joissakin paikoissa. Juuri kenenkään mielestä kodissa ei saanut vapaasti tupakoida. Lähes sama tulos koski sähkösavukkeita, mutta joissakin kodeissa näitä sai vapaasti käyttää.

THL:n tutkimuksen mukaan tupakointi on vähentynyt niin lukiolaisilla kuin ammattiin opiskelevilla. Suhteellinen ero lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kesken on samalla kasvanut. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nuuskan käyttö on yleistynyt.