Tupakointi
Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 12 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2020. Miehistä 14 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin.
Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, erityisesti miehillä: esimerkiksi 1980-luvulla noin joka kolmas mies poltti päivittäin, naisista joka viides. Päivittäistupakointi on vähentynyt vuosien 1996–2020 aikana. Vuonna 1996 aikuisista miehistä päivittäin tupakoi 28 prosenttia ja naisista 18 prosenttia.
Myös tupakkatuotteiden kokonaiskäyttö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vähentynyt 20-64-vuotiailla miehillä 29 prosentista 19 prosenttiin ja samanikäisillä naisilla 19 prosentista 12 prosenttiin (2000–2020).
Tupakoinnissa on merkittäviä eroja koulutusryhmien välillä. Vuonna 2020 korkeasti koulutetuista tupakoi 5,3 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 8,5 ja matalan koulutustason saaneista 15,4 prosenttia.
Neljä viidestä päivittäin tupakoivasta on huolissaan siitä, miten tupakointi vaikuttaa terveyteen. Yli puolet haluaisi lopettaa ja runsas kolmasosa on yrittänyt lopettaa tupakoinnin.
Tupakointi aiheuttaa yhä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. THL:n mukaan tupakoinnin aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset olivat keskimäärin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Tupakoinnin välittömät terveydenhuollon kustannukset olivat noin 340 miljoonaa euroa.
Nuorten tupakointi
Valtaosa suomalaisnuorista ei polta. Vuonna 2021 nuorista (14–20-vuotiaat) pojista päivittäin tupakoi seitsemän prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia.
Tupakkatilasto 2021 mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevilla tupakointi on edelleen muita oppilaitostyyppejä yleisempää. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 18 prosenttia (tytöistä 18 % ja pojista 17 %) tupakoi päivittäin.
Vähiten päivittäistä tupakointia on lukiossa opiskelevilla nuorilla. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 2 prosenttia (pojat 2, tytöt 2). Perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisilla vastaava luku on 5 prosenttia (pojat 6, tytöt 4).
Korkeakouluopiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt viimeisen vajaan 15 vuoden aikana. Vuonna 2021 korkeakouluopiskelijoista 5 prosenttia tupakoi päivittäin (naisista 6 % ja miehistä 5 %). Yliopisto-opiskelijoiden joukossa tupakointi on vähäisempää (naiset 2 %, miehet 3 %) kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevilla (naiset 10 %, miehet 7 %).
Tupakointi raskauden aikana
THL:n Perinataalitilasto 2021 ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 kaikista synnyttäjistä tupakoi 8 prosenttia, ja 57 prosenttia kaikista raskauden aikana tupakoineista ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Vuonna 2019 raskauden aikana tupakoi 10,7 prosenttia synnyttäjistä, ja raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen tupakoi 5 prosenttia synnyttäjistä. THL:n Perinataalitilasto 2019 mukaan 53,9 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, kun vuonna 2009 osuus oli 33,3 prosenttia.
Raskauden aikainen tupakointi on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan alle 20-vuotiaista synnyttäjistä raskauden aikana tupakoi 33 prosenttia. Heistä 52 prosenttia ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Vastaavasti yli 35-vuotiaista synnyttäjistä raskauden aikana tupakoi 5 prosenttia, ja heistä 53 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden alkuaikana.
Valtaosa kodeista savuttomia
Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Nuorten terveystapatutkimukseen osallistuneista nuorista 55 prosenttia kertoi, ettei heidän isänsä ole koskaan tupakoinut heidän elinaikanaan. Vastaava luku äitien kohdalla oli 72 prosenttia.
Melkein kaikki nuoret asuvat savuttomassa kodissa. Nuorten altistuminen tupakansavulle on kaiken kaikkiaan vähentynyt merkittävästi ja vain muutama prosentti oleskelee vähintään tunnin tupakansavuisissa tiloissa päivän aikana, 12-vuotiaista ei juuri kukaan.
Nuorista 96 prosenttia ilmoitti, ettei kukaan saa tupakoida heidän kotinsa sisätiloissa. Vain muutama prosentti nuorista ilmoitti, että kodissa tupakointi on sallittu joskus tai joissakin paikoissa. Juuri kenenkään mielestä kodissa ei saanut vapaasti tupakoida. Lähes sama tulos koski sähkösavukkeita, mutta joissakin kodeissa näitä sai vapaasti käyttää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan tupakointi on vähentynyt niin lukiolaisilla kuin ammattiin opiskelevilla. Suhteellinen ero lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kesken on samalla kasvanut. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nuuskan käyttö on yleistynyt.
Tiesitkö että,
- Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin.
- Joka kolmas syöpä johtuu tupakoinnista.
- Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä.
Katso myös infograafit
Lisää tietoa
THL: Tupakkatilasto 2021 (pdf)
THL: Tupakkatilasto 2020 (pdf)
THL: Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista
THL: Kouluterveyskysely 2021
THL: Perinataalitilasto 2019 (pdf)
THL: Perinataalitilasto 2021 ennakkotieto (pdf)
THL: Nuuska Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tutkimuksesta tiiviisti 11/2021.
THL: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2020 ja vertailu vuoteen 2012 (pdf)