fbpx

Tupakointi

Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 12 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2020. Miehistä 14 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin.

Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, erityisesti miehillä: esimerkiksi 1980-luvulla noin joka kolmas mies poltti päivittäin, naisista joka viides. Päivittäistupakointi on vähentynyt vuosien 1996–2020 aikana. Vuonna 1996 aikuisista miehistä päivittäin tupakoi 28 prosenttia ja naisista 18 prosenttia.

Myös tupakkatuotteiden kokonaiskäyttö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vähentynyt 20-64-vuotiailla miehillä 29 prosentista 19 prosenttiin ja samanikäisillä naisilla 19 prosentista 12 prosenttiin (2000–2020).

Tupakoinnissa on merkittäviä eroja koulutusryhmien välillä. Vuonna 2020 korkeasti koulutetuista tupakoi 5,3 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 8,5 ja matalan koulutustason saaneista 15,4 prosenttia.

Neljä viidestä päivittäin tupakoivasta on huolissaan siitä, miten tupakointi vaikuttaa terveyteen. Yli puolet haluaisi lopettaa ja runsas kolmasosa on yrittänyt lopettaa tupakoinnin.

Nuorten tupakointi

Valtaosa suomalaisnuorista ei polta. Vuonna 2021 nuorista (14–20-vuotiaat) pojista päivittäin tupakoi seitsemän prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia.

Vuoden 2019 Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan suomalaisista 14–18-vuotiaista nuorista tupakoi päivittäin seitsemän prosenttia, pojista kuusi ja tytöistä seitsemän prosenttia. Käyttö lisääntyy hieman iän myötä. Muutos nuorten tupakoinnin vähenemisessä on ollut selkeä. Vuosituhannen alussa 25 prosenttia 14-18-vuotiaista poltti päivittäin savukkeita.

Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan eniten tupakoivat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tytöt. Vuonna 2021 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 18 prosenttia (pojat 17, tytöt 19).

Vähiten päivittäistä tupakointia on lukiossa opiskelevilla nuorilla. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 2 prosenttia (pojat 2, tytöt 2). Perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisilla vastaava luku on 5 prosenttia (pojat 6, tytöt 4).

Tupakointi raskauden aikana

Raskauden aikana vuonna 2019 tupakoi 10,7 prosenttia synnyttäjistä, ja raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen tupakoi 5 prosenttia synnyttäjistä. THL:n Perinataalitilaston mukaan  53,9 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, kun vuonna 2009 osuus oli 33,3 prosenttia.

Raskauden aikainen tupakointi on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Vuonna 2019 alle 20-vuotiaista synnyttäjistä 31,4 prosenttia tupakoi alkuraskauden aikana.

Raskauden aikana tupakoineista nuorista 46,3 prosenttia ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Tupakointia jatkoi siis 18,6 prosenttia nuorista raskaana olevista. Vastaavasti 35 vuotta täyttäneistä tupakointia jatkoi vain 3,8 prosenttia.

Valtaosa kodeista savuttomia

Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Nuorten terveystapatutkimukseen osallistuneista nuorista 55 prosenttia kertoi, ettei heidän isänsä ole koskaan tupakoinut heidän elinaikanaan. Vastaava luku äitien kohdalla oli 72 prosenttia.

Melkein kaikki nuoret asuvat savuttomassa kodissa. Nuorten altistuminen tupakansavulle on kaiken kaikkiaan vähentynyt merkittävästi ja vain muutama prosentti oleskelee vähintään tunnin tupakansavuisissa tiloissa päivän aikana, 12-vuotiaista ei juuri kukaan.

Nuorista 96 prosenttia  ilmoitti, ettei kukaan saa tupakoida heidän kotinsa sisätiloissa. Vain muutama prosentti nuorista ilmoitti, että kodissa tupakointi on sallittu joskus tai joissakin paikoissa. Juuri kenenkään mielestä kodissa ei saanut vapaasti tupakoida. Lähes sama tulos koski sähkösavukkeita, mutta joissakin kodeissa näitä sai vapaasti käyttää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan tupakointi on vähentynyt niin lukiolaisilla kuin ammattiin opiskelevilla. Suhteellinen ero lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kesken on samalla kasvanut. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nuuskan käyttö on yleistynyt.

 

Tiesitkö että,

  • Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin.
  • Joka kolmas syöpä johtuu tupakoinnista.
  • Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä.