Maailmassa on lähes miljardi tupakoitsijaa, eli hieman yli neljännes yli 15-vuotiaista tupakoi. Maailmanlaajuisesti miehistä tupakoi 36 prosenttia, naisista kahdeksan prosenttia. Eniten tupakoivia miehiä on läntisen Tyynenmeren alueella, jossa WHO:n arvion mukaan miehistä tupakoi noin puolet. Naisten tupakointi oli yleisintä Euroopassa.

Tehdasvalmisteiset savukkeet ovat yleisimmin käytettyjä tupakkatuotteita, mutta monissa maissa myös bidin (puun lehteen kääritty tupakka) ja vesipiipun käyttö on yleistä. Savuttomia tupakkatuotteita on saatavissa suussa tai nenässä käytettäväksi.

Kansainvälinen tupakkasopimus

Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälinen tupakkasopimus on ollut tärkeä tuki tupakkapolitiikan kehitykselle. Vuonna 2003 hyväksytyn kansainvälisen tupakkapuitesopimuksen (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC) on ratifioinut 181 maata. Sopimus tuli Suomea sitovaksi huhtikuussa 2005.

Sopimuksesta hyötyvät eniten maat, joilla on vähän omaa kansallista tupakkalainsäädäntöä. Suomen lainsäädännössä tupakkasopimuksen useimmat elementit ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Suomella olikin aktiivinen rooli neljä vuotta kestäneissä sopimusneuvotteluissa.

Eri sopimusartiklojen toimeenpano vaihtelee maittain. Esimerkiksi kuvalliset terveysvaroitukset tulivat EU-maissa pakollisiksi tupakkatuotedirektiivin myötä, mutta maailmanlaajuisesti  terveysvaroituksia on sadalla alueella tai maassa. Sopimuksen toimeenpanoa tukemaan perustettiin jo sopimusneuvotteluvaiheessa kansalaisjärjestöjä edustava Framework Convention Alliance (FCA). Tällä hetkellä yhteistyöelimessä on mukana 500 järjestöä yli sadasta eri maasta. Suomen  ASH on mukana verkostossa.

FCA välittää tietoa sopimuksen toimeenpanosta, seuraa aktiivisesti sopimuksen toteutusta eri maissa, edistää tupakkapuitesopimuksen tavoitteiden huomioon ottamista kansainvälisessä terveyspolitiikassa ja tukee kehittyviä maita tupakkapolitiikan kehittämisessä. FCA on saanut rahallista tukea toimintaansa mm. sydän-, keuhko- ja syöpäjärjestöiltä sekä Bloombergin hyväntekeväisyysjärjestöltä.

Euroopan unioni

EU-maissa  lähes 700 000 ihmistä kuolee tupakoinnista johtuviin sairauksiin joka vuosi. Tupakoinnin on arvioitu maksavan jäsenmaille vuositasolla ainakin 100 miljardia euroa.

Euroopan unioni tekee tupakoinnin vähentämistyötä monin tavoin. Tupakkapolitiikka koskee valtaosaa politiikka-alueista: kauppa- ja sosiaalipolitiikkaa, kansanterveyttä, kuluttajansuojaa, teollisuutta, tutkimusta ja kehitysyhteistyötä. Päävastuu tupakoinnin vähentämisestä on komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla, mutta myös Euroopan parlamentti ja Unionin toimielimet jäsenmaissa kampanjoivat savuttoman ympäristön puolesta.

EU:n tupakkapolitiikka perustuu neljään keinoon:

  1. Lainsäädäntö.
  2. Tupakoinnin ehkäisyä ja lopettamista tukeva työ.
  3. Tupakkapolitiikan sisällyttäminen unionin politiikkalohkoihin, kuten maatalouspolitiikkaan, verotukseen ja kehitysyhteistyöhön.
  4. Unionin aloittaman työn laajentaminen EU:n rajojen ulkopuolelle ja unionin kansainvälisen roolin vahvistaminen tupakoinnin vähentämisessä.

Tupakkatuotedirektiivi

EU:n tupakkatuotedirektiivin tarkoitus on vähentää tupakkatuotteiden käyttöä kahdella prosentilla viiden vuoden kuluessa. Tupakkatuotedirektiivi hyväksyttiin 29. huhtikuuta 2014. Jäsenvaltioiden tuli sisällyttää säädökset kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään 20.5.2016. Direktiivi mahdollistaa jäsenvaltioille direktiiviä pidemmällekin menevää kansallista lainsäädäntöä.

Savukepakkauksiin tuli direktiivin myötä pakolliset teksti- ja kuvavaroitukset, jotka peittävät pakkauksen etu- ja takaosasta 65 prosenttia. Tunnusomaisten makuaineiden lisääminen tupakkatuotteisiin kiellettiin.  Myös mentolin käyttö tupakatuotteissa kielletään, mutta kiellolle on annettu siirtymäaika vuoden 2020 toukokuuhun saakka.

Edelleen sähkötupakka tuli direktiivin säätelyn piiriin.  Sähkötupakka määritellään lääkkeeksi, jos sitä markkinoidaan lopettamisen apuvälineenä. Muuten sitä pidetään tupakkatuotteena, jonka nikotiinipitoisuus ei saa nousta yli 20 mg/ml.

Ruotsin erikoisasema nuuskan suhteen säilyi ennallaan ja nuuskaan saa jatkossa lisätä myös makuaineita. Myös vesipiipputupakassa saa käyttää makuaineita.

Tupakkapolitiikan painopistealueet EU:ssa ja jäsenmaissa:

  • Tupakkatuotteiden säätely EU:n markkinoilla (mm. pakkaukset ja niiden merkinnät sekä tupakan sisältämät ainesosat)
  • Tupakkatuotteiden mainontarajoitukset
  • Savuttomat ympäristöt
  • Tupakkatuotteiden verotus ja laitonta maahantuontia ehkäisevät toimet
  • Savuttomuutta edistävät kampanjat