Tietoa nikotiinista

Nikotiiniriippuvuus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Riippuvuus syntyy, kun keskushermoston nikotiinireseptorien määrä ja toiminta muuttuu nikotiinin toistuvan käytön seurauksena. Nikotiini aktivoi hermoratoja, ja muutokset välittäjäaineiden vapautumisessa edistävät ja ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta.

Riippuvuuden kehittymisessä on yksilöllisiä eroja ja siihen vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristö.  Vieroitusoireita ovat muun muassa ärtyisyys, huonovointisuus, päänsärky, keskittymisvaikeudet, univaikeudet ja ruokahalun lisääntyminen.

Haitat

Nikotiinilla on monia terveydelle haitallisia vaikutuksia.  Nikotiinin käyttö kuormittaa sydäntä, sillä se supistaa verisuonia, nostaa sydämen sykettä, kohottaa verenpainetta ja altistaa todennäköisesti rytmihäiriöille.  Nikotiini myös heikentää verenpainelääkityksen tehoa.

Nikotiinia ei toistaiseksi luokitella karsinogeeniksi eli syöpää aiheuttavaksi aineeksi. On kuitenkin viitteitä siitä, että nikotiini lisää syöpävaaraa edesauttamalla solujen muuttumista syöpäsoluiksi, lisäämällä syöpäsolujen jakaantumista ja pitämällä yllä syöpäkudoksen kehittymistä. Jos ihmisellä on kehittyvä syöpä tai kohonnut syöpäriski, nikotiini voi pahentaa sitä.

Lisäksi nikotiini heikentää elimistön herkkyyttä insuliinille, mikä on yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Myrkyllisyys

Nikotiini on myrkky. Aikuisella 60 mg elimistöön imeytynyttä nikotiinia voi olla hengenvaarallinen määrä, mikäli henkilö ei ole aikaisemmin altistunut nikotiinille. Lapsella vaarallinen myrkytys voi seurata yhden savukkeen tai nuuskapussin syömisestä, ja myös sähkösavukkeen patruunat ovat aiheuttaneet kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Nikotiinimyrkytyksiä on myös tupakkaviljelmillä työskentelevillä, sillä nikotiini imeytyy ihon läpi tupakkakasvin lehdistä.

Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, päänsärky, vapina, epäsäännöllinen pulssi ja hengitysvaikeudet.