Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2018. Kokonaiskulutus lisääntyi vuoteen 2017 verrattuna 0,4 prosenttia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna. Kokonaiskulutus on tähän saakka vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.

Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kasvu johtuu päivittäistavarakaupan myynnin sekä tilastoimattoman kulutuksen lisääntymisestä.

Vuoden 1968 ja 2008 välillä miesten alkoholin kulutus kaksinkertaistui,  ja naisten kulutus kuusinkertaistui. Miehet juovat kuitenkin yhä lähes kolme neljäsosaa kaikesta kulutetusta alkoholista. Aikuisväestöstä noin 90 prosenttia käyttää alkoholia.

Alkoholia käyttävien määrä on lisääntynyt ja käyttäjät ovat alkaneet juoda keskimääräistä useammin ja suurempia määriä kerralla. Kaikkein suurimpia määriä juovat 20–29-vuotiaat. Vuonna 2016 tämän ikäisistä miehistä 26 prosenttia ilmoitti juoneensa vähintään 18 annosta alkoholia päivässä ainakin kerran vuoden aikana. Saman ikäisistä naisista 18 prosenttia oli juonut vähintään 13 annosta alkoholia kerralla.

Matkustajatuonti väheni

Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta yhteensä 62,0 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2018 ja elokuun 2019 välillä. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin matkustajatuonti väheni 3,2 prosentilla 6,5 miljoonaan litraan, koska väkevien alkoholijuomien tuonti väheni.

Siitä huolimatta litroissa alkoholijuomien tuonti  lisääntyi 6,9 prosenttia, koska ulkomailta tuotiin enemmän keskimäärin miedompia alkoholijuomia kuin edellisellä 12 kuukauden tarkastelujaksolla.

Yleisin kuolinsyy

Alkoholin kokonaiskulutuksen ja monien alkoholiin liittyvien haittojen välillä vallitsee selvä yhteys.

THL:n mukaan alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Pitkään Suomessa merkittävä osa alkoholiin liittyvistä kuolemista johtui humalasta ja myrkytyksistä, mutta nykyisin pitkäaikaisten alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden, erityisesti maksasairauskuolemien, merkitys on kasvanut ja on nyt selvästi suurempi.  Erilaiset alkoholihaitat ovat lisääntyneet, mutta krooniset sairaudet akuutteja haittoja voimakkaammin.

Vakavista alkoholiongelmsita kärsivät ihmiset eivät erotu  riskikäyttöä edeltävässä  vaiheessa  muista alkoholin käyttäjistä. Alkoholin vuoksi kuolleet ovat olleet 15 vuotta  ennen kuolemaansa tavallisia työtätekeviä henkilöitä.

Eniten juova kymmenys kuluttaa nykyisin noin puolet kaikesta alkoholista. Alkoholin riskikäyttö on miehillä naisia yleisempää.

Nuoret yhä aikuisia raittiimpia

Kouluterveyskyselyn mukaan yhä harvempi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori joi alkoholia tosi humalaan asti vuonna 2019. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla ja lukiolaisilla humalajuominen ei ole juurikaan vähentynyt vuoden 2015 jälkeen.

Vuonna 2019 perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa joi 10 prosenttia, lukiolaisista 18 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosenttia. Kaikilla luokka-asteilla tosi humalaan juominen oli edelleen yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Nuorten  terveystapatutkimuksen mukaan raittiiden nuorten osuus kasvoi voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta nousu on sittemmin tasaantunut. Raittiiden nuorten osuus oli laskenut vuonna 2019 hieman 14–16-vuotiailla tytöillä ja pojilla, mutta 18-vuotiailla raittiiden osuus on pysynyt ennallaan.

 

Graafi siitä, miten paljon alkoholia kulutetaan ja tuodaan ulkomailta.
Alkoholin kulutus ja matkustajatuonti 2004-2017. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston infograafi.

Tiesitkö että,

  • Suomalaiset joivat 10,4 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden vuonna 2018.
  • Eniten alkoholia myydään kaupoissa, kioskeissa ja Alkossa.
  • Eniten kulutetaan olutta. Väkevien juomien osuus on laskussa.