fbpx

Alkoholin kulutus

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2020.  Kokonaiskulutus väheni vuoteen 2019 verrattuna 5,2 prosenttia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna. Alkoholinkulutus lasketaan kansainvälisten tilastojen mukaisesti 15 vuotta täyttänyttä kohti, vaikka lain mukaan alkoholijuomia voivat ostaa vasta 18 vuotta täyttäneet.

THL:n mukaan kokonaiskulutuksen laskun syynä olivat koronaepidemia ja sen rajoitustoimet. Kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu keskeisesti alkoholijuomien matkustajatuonnin vähenemisestä.

Alkoholijuomien vähittäismyynti ja anniskelu yhteenlaskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kasvoi 0,4 % vuoteen 2019 verrattuna.

Koronapandemian vuoksi ravintoloille ja matkailulle asetetut rajoitukset siirsivät alkoholijuomien hankinnan aiempia vuosia enemmän Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin. Niiden vähittäismyynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lisääntyi 6,8 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Ravintoloiden anniskelukulutus väheni 40,5 prosenttia.

Tilastoimaton kulutus

THL:n mukaan tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta poistettiin vuodesta 2000 alkaen kotivalmistus, laiton valmistus ja salakuljetus sekä suomalaisten ulkomailla nauttima alkoholi. Tilalle otettiin arvio suomalaisten internetin kautta ulkomailta ostamien alkoholijuomien määrästä, joka on saatavilla vuodesta 2017 alkaen.

Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen muodostamistavan muutos alensi kokonaiskulutusta jonkin verran. Vuonna 2020 ero uuden ja vanhan laskutavan välillä oli noin 210 000 litraa sataprosenttista alkoholia eli 0,04 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

Arvio internetin kautta ulkomailta ostetun alkoholin määrästä oli noin 1,9 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia vuonna 2020 ja 1,2 miljoonaa litraa vuonna 2019.

Vuonna 2020 alkoholijuomaveron kertymä oli 1,5 miljardia euroa. Alkoholiveroa korotettiin vuoden 2021 alussa. Tätä edeltävät korotukset tehtiin vuosina 2018 ja 2019.

Matkustajatuonti väheni

Alkoholijuomien matkustajatuonnin litramäärä väheni 52,1 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. THL:n mukaan sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin matkustajatuonti väheni 51,8 prosenttia 6,2 miljoonasta 3,0 miljoonaan litraan. Luku on mittaushistorian alhaisin ja selittyy suurelta osin koronapandemiasta ja siihen liittyvistä matkustusrajoituksista.

Vuonna 2020 matkustajat toivat ulkomailta yhteensä 29,4 miljoonaa litraa alkoholijuomia: panimotuotteita 1,1 miljoonaa litraa, mietoja viinejä 4,8 miljoonaa litraa ja välituotteita 1,0 miljoonaa litraa. Väkeviä alkoholijuomia tuotiin 2,6 miljoonaa litraa.

Kaikkien juomaryhmien tuonti väheni. Prosentuaalisesti eniten väheni mietojen viinien matkustajatuonti, 55,6 prosenttia.

Yleisin kuolinsyy

Alkoholin kokonaiskulutuksen ja monien alkoholiin liittyvien haittojen välillä vallitsee selvä yhteys.

THL:n mukaan alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Pitkään Suomessa merkittävä osa alkoholiin liittyvistä kuolemista johtui humalasta ja myrkytyksistä, mutta nykyisin pitkäaikaisten alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden, erityisesti maksasairauskuolemien, merkitys on kasvanut ja on nyt selvästi suurempi.  Erilaiset alkoholihaitat ovat lisääntyneet, mutta krooniset sairaudet akuutteja haittoja voimakkaammin.

Vakavista alkoholiongelmista kärsivät ihmiset eivät erotu  riskikäyttöä edeltävässä  vaiheessa  muista alkoholin käyttäjistä. Alkoholin vuoksi kuolleet ovat olleet 15 vuotta  ennen kuolemaansa tavallisia työtä tekeviä henkilöitä.

Eniten juova kymmenys kuluttaa nykyisin noin puolet kaikesta alkoholista. Alkoholin riskikäyttö on miehillä naisia yleisempää.

Nuoret yhä aikuisia raittiimpia

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt kaikilla kouluasteilla vuoteen 2015 saakka, jolloin lasku tasaantui. Toisella asteella opiskelevien nuorten humalajuominen kuitenkin väheni vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2019.

Vuonna 2021 perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa joi 9 prosenttia, lukiolaisista 15 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista noin 24 prosenttia.

Nuorten terveystapatutkimuksen (pdf) mukaan raittiiden nuorten osuus kasvoi voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta nousu on sittemmin tasaantunut. Raittiiden nuorten osuus oli laskenut vuonna 2019 hieman 14–16-vuotiailla tytöillä ja pojilla, mutta 18-vuotiailla raittiiden osuus on pysynyt ennallaan.

Tietoa juomatapatutkimuksista

Suomalaisten juomatapoja alettiin tutkia vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein. THL:n mukaan vuoden 1968 ja 2008 välillä miesten alkoholin kulutus kaksinkertaistui, ja naisten kulutus kuusinkertaistui. Vuoden 1968 tutkimus kerättiin juuri ennen vuoden 1969 alkoholilain uudistusta, joka muun muassa toi keskioluen elintarvikeliikkeisiin, mahdollisti alkoholimyymälöiden avaamisen maaseudulla ja lisäsi anniskelupaikkojen määrää.

Miehet juovat kuitenkin yhä lähes kolme neljäsosaa kaikesta kulutetusta alkoholista. Aikuisväestöstä noin 90 prosenttia käyttää alkoholia. Kymmenen viime vuoden aikana väkevien juomien osuus tilastoidusta kulutuksesta on vähentynyt, kun taas mietojen viinien ja oluiden sekä juomasekoitusten osuus on kasvanut.

Tiesitkö että,

  • Suomalaiset joivat 9,2 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden vuonna 2020.
  • Eniten alkoholia myydään kaupoissa, kioskeissa ja Alkossa.
  • Eniten kulutetaan olutta. Väkevien juomien osuus on laskussa.