fbpx

Alkoholin kulutus

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,0 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2019.  Kokonaiskulutus väheni vuoteen 2018 verrattuna 3,9 prosenttia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna.

THL:n arvion mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu sekä tilastoimattoman kulutuksen että alkoholijuomien myynnin vähenemisestä Alkossa, päivittäistavarakaupoissa ja ravintoloissa. Alkoholijuomien tilastoimattoman kulutuksen arvioitiin olleen noin 1,8 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti laskettuna vuonna 2019. Tilastoimattoman kulutuksen (mm. matkustajatuonti) määrä väheni 10 prosenttia.

Vuoden 1968 ja 2008 välillä miesten alkoholin kulutus kaksinkertaistui,  ja naisten kulutus kuusinkertaistui. Miehet juovat kuitenkin yhä lähes kolme neljäsosaa kaikesta kulutetusta alkoholista. Aikuisväestöstä noin 90 prosenttia käyttää alkoholia.

Kymmenen viime vuoden aikana väkevien juomien osuus tilastoidusta kulutuksesta on vähentynyt, kun taas mietojen viinien ja oluiden sekä  juomasekoitusten osuus on kasvanut.

Alkoholiveroa korotettiin sekä vuoden  2018 että 2019 alussa.

Matkustajatuonti väheni huomattavasti

Alkoholijuomien matkustajatuonti väheni elokuun 2019 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna lähes 30 prosenttia  (29,8) edelliseen 12 kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Vähenemistä tapahtui kaikissa juomaryhmissä, mutta eniten väkevissä alkoholijuomissa. Matkustajatuonnin merkittävän vähenemisen taustalla on keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia, ulkomaanmatkailun rajoitukset  ja näistä seurannut matkailun raju väheneminen.

Suomalaiset toivat ulkomailta 47,3 miljoonaa litraa alkoholijuomia elokuun 2019 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana, joka on satprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 4,7 miljoonaa litraa.

Yleisin kuolinsyy

Alkoholin kokonaiskulutuksen ja monien alkoholiin liittyvien haittojen välillä vallitsee selvä yhteys.

THL:n mukaan alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Pitkään Suomessa merkittävä osa alkoholiin liittyvistä kuolemista johtui humalasta ja myrkytyksistä, mutta nykyisin pitkäaikaisten alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden, erityisesti maksasairauskuolemien, merkitys on kasvanut ja on nyt selvästi suurempi.  Erilaiset alkoholihaitat ovat lisääntyneet, mutta krooniset sairaudet akuutteja haittoja voimakkaammin.

Vakavista alkoholiongelmista kärsivät ihmiset eivät erotu  riskikäyttöä edeltävässä  vaiheessa  muista alkoholin käyttäjistä. Alkoholin vuoksi kuolleet ovat olleet 15 vuotta  ennen kuolemaansa tavallisia työtä tekeviä henkilöitä.

Eniten juova kymmenys kuluttaa nykyisin noin puolet kaikesta alkoholista. Alkoholin riskikäyttö on miehillä naisia yleisempää.

Nuoret yhä aikuisia raittiimpia

Kouluterveyskyselyn (pdf) mukaan yhä harvempi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori joi alkoholia tosi humalaan asti vuonna 2019. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla ja lukiolaisilla humalajuominen ei ole juurikaan vähentynyt vuoden 2015 jälkeen.

Vuonna 2019 perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa joi 10 prosenttia, lukiolaisista 18 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosenttia. Kaikilla luokka-asteilla tosi humalaan juominen oli edelleen yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Nuorten  terveystapatutkimuksen (pdf) mukaan raittiiden nuorten osuus kasvoi voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta nousu on sittemmin tasaantunut. Raittiiden nuorten osuus oli laskenut vuonna 2019 hieman 14–16-vuotiailla tytöillä ja pojilla, mutta 18-vuotiailla raittiiden osuus on pysynyt ennallaan.

 

Tiesitkö että,

  • Suomalaiset joivat 10,0 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden vuonna 2019.
  • Eniten alkoholia myydään kaupoissa, kioskeissa ja Alkossa.
  • Eniten kulutetaan olutta. Väkevien juomien osuus on laskussa.