Tupakkapolitiikka tuo valtiolle verotuloja, ja 1960-luvulle saakka Suomen virallinen tupakkapolitiikka keskittyikin valtion veroluonteisten tulojen lisäämiseen ja tupakan tuotannon sekä markkinoinnin kannattavuuden varmistamiseen. Tupakan kulutuksen kasvu toteutti samanaikaisesti näitä molempia päämääriä.

Kun tupakan terveysvaarat tulivat tutummiksi, eduskunta alkoi edellyttää myös kansanterveydellisten vaikutusten huomioon ottamista. Näkyvimmin tupakkapolitiikan kansanterveydelliset tavoitteet tulivat esiin vuonna 1976 hyväksytyssä tupakkalaissa.

Haitat miljoonia

Tupakkalain voimaantulon jälkeen savuttomuus on edennyt askel askeleelta. Tupakkatuotteiden käytön asteittaiseen loppumiseen tähtäävien toimijoiden yhteistyö on tuottanut tulosta, mutta savuton Suomi 2030 -tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätyötä ja kaikkien yhteiskunnan tahojen osallistumista.

Tämä on paitsi kansanterveydellinen, myös kansantaloudellinen kysymys: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan tupakointikuolemat, työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot ja tupakkatauot aiheuttavat laskutavasta riippuen 840–930 miljoonan euron kustannukset. Tupakoinnista yhteiskunnalle aiheutuvat haitat ovat kokonaisuudessaan arviolta 1,5 miljardia euroa joka vuosi.

Kohti savuttomuutta

Suomessa tupakkapolitiikassa tapahtui käänne vuonna 2010, kun silloisen tupakkalain (693/1976) tavoitteeksi määriteltiin tupakkatuotteiden käytön loppuminen (1 § 2 mom.) eli niin sanottu endgame-ajettelu. Siihen saakka tavoitteena oli ollut tupakoinnin vähentäminen. Visio savuttomasta Suomesta on täysin mahdollinen, sillä suomalaiset arvostavat savutonta elinympäristöä.

Vaikka Suomen tupakkalainsäädäntö oli hyvää kansainvälistä tasoa, endgame-ajattelun nopea yleistyminen maailmalla johti siihen, että Suomea pidemmälle meneviä säädöksiä ilmaantui tasaisesti.

Vuonna 2013 julkaistuun tupakkapolitiikan asiantuntijoiden laatimaan Tupakkapolitiikan uusi aika -raporttiin koottiin keinoja, joita tarvitaan savuttoman elinympäristön rakentamiseksi. Toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa

  • tuotemerkittömien tupakkapakkausten käyttöönottoa
  • säännöllisiä tupakkaveron korotuksia
  • tupakoinnin rajoittamista taloyhtiöissä sekä
  • tupakoinnin kieltämistä yksityisautoissa lasten läsnä ollessa

Kehitys on ollut nopeaa. Nyt näistä ainoastaan tuotemerkittömät tupakkapakkaukset odottavat vielä toteutumista.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesällä 2017 työryhmän pohtimaan keinoja, joilla tupakkapolitiikkaamme voidaan tehostaa entisestään. Ryhmän tehtävänä on kehittää tupakka- ja nikotiinipolitiikkaa siten, että tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö Suomessa loppuisi vuoteen 2030 mennessä.

Tiesitkö että,

  • Endgamella tarkoitetaan tavoitetta, joka tähtää tupakkatuotteiden käytön loppumiseen.
  • Termiä käytettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa tupakkapolitiikan tulevaisuutta pohtivissa artikkeleissa.
  • Endgame otettiin Suomen tupakkalain tavoitteeksi vuonna 2010.
  • Kansainvälisesti endgame-ajattelu on yleistynyt voimakkaasti  2010-luvulla.