fbpx

Kansainvälinen kehitys

Alkoholin maailmanlaajuiset haitat

Alkoholin haittakulutus aiheuttaa maailmalla kolme miljoonaa kuolemaa vuosittain – joka kymmenes sekunti joku kuolee alkoholin takia. Alkoholi on maailmanlaajuisesti merkittävin riskitekijä 15–49-vuotiaiden vammautumisille ja kuolemalle. Se on myös tarttumattomien tautien, kuten syövän, sydän- ja verisuonitautien sekä maksasairauksien merkittävin riskitekijä, ja se voi pahentaa infektiotauteja. Vuonna 2016 alkoholi aiheutti noin 370 000 liikennekuolemaa.

Useat suositukset, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Action Plan for the Prevention and Control of NCDs 2013-2020 sekä YK:n kestävän kehityksen tavoite 3.5 kehottavat alkoholin kulutuksen vähentämiseen. WHO:n vuonna 2018 julkaisema SAFER-ohjelma tarjoaa hallituksille strategioita alkoholin haittakäytön vähentämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi verotus, saatavuuden ja myynnin rajoittaminen sekä mainonnan ja markkinoinnin sääntely. Vaikka strategiat ovat osoittautuneet tehokkaiksi, monet hallitukset ovat ottaneet niitä käyttöön vähäisesti, jos lainkaan. Tämän vuoksi alkoholin käyttö ja sen aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti, erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa. Alkoholiteollisuus myötävaikuttaa tilanteeseen aggressiivisella mainonnalla ja myynninedistämisellä. Tupakkateollisuuden tavoin teollisuus tavoittelee voittoja myös sekaantumalla hallitusten toimintalinjoihin.

Markkinointia miljardeilla dollareilla

Vuonna 2019 alkoholijuomien maailmanmarkkinat olivat yhteensä yli 1,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kymmenen suurimman alkoholituottajan vuosittaiset maailmanlaajuiset tulot olivat 187 miljardia dollaria.

Kun korkean tulotason maat tiukentavat sääntelyä, teollisuus suuntaa huomionsa matala- ja keskitulotason maihin. Se lobbaa, pyrkii heikentämään alkoholipolitiikkaa sekä markkinoi voimakkaasti. Alkoholituottaja AB InBev on maailman yhdeksänneksi suurin mainostaja. Arvioiden mukaan se käytti vuonna 2017 mainontaan 6,2 miljardia dollaria.

Haitoista huolimatta monet hallitukset tukevat alkoholiteollisuutta merkittävillä kannusteilla varsinkin matala- ja keskituloisissa maissa. Suuri osa kannusteista tulee Euroopan Unionista, Isolta-Britannialta sekä Yhdysvalloilta, ja ne menevät Afrikkaan, Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Karibialle.

Kannustimia on useita: tuotekehityksen tuki, verohelpotukset, veronpalautukset ja markkinointikulujen vähennykset, tuotannon tuet ja kansainväliset kauppasopimukset. Esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on tarjonnut merkittäviä kannustimia Keski- ja Itä-Euroopan alueelle, jossa useat maat kärsivät alkoholin haittakulutuksesta. Vuodesta 1990 lähtien pankki on tarjonnut yli 422 miljoonaa USD alueen panimoiden investointeihin.

Kannusteita perutellaan valtioiden saamalla taloudellisella edulla, talouskehityksellä, työpaikoilla sekä verotuloilla. Kannusteilla ja kansanterveydellisillä tavoitteilla on kuitenkin eturistiriita, ja veronmaksajien rahoittama tuki aiheuttaa valtioille kolminkertaisen rasitteen – menetetyt tuotot, alkoholikulutuksen kasvu ja rasite kansanterveydelle.

 

Lähde
Vital Strategies (2021):  The Sobering Truth: Incentivizing Alcohol Death and Disability, An NCD Policy Report.

Suositukset

  • Veropolitiikka
  • Terveydelle haitallisten kannusteiden poistaminen. Hallitukset voivat mm. vaatia hallituksen henkilöstön ja alkoholiyhtiöiden vuorovaikutuksen läpinäkyvyyttä.
  • Seuraa alkoholiteollisuuden toimia kriisien aikana ja jälkeen. Teollisuus hyödyntää esimerkiksi koronapandemiaa tavoitellessaan kaupallisia etuja.
  • Hallitusten tulisi välttää eturistiriitaa, jonka alkoholiteollisuuden kanssa tehtävä yhteistyö aiheuttaa.
  • Seuraa alkoholiteollisuuteen tehtyjä investointeja ja niiden kokonaisvaikutuksia.
  • Laske alkoholiteollisuudelle tarjottujen kannusteiden terveyskustannukset.

(Vital Strategies)