Apua! Tupakka tuhoaa maapallon keuhkot

Nautin puiden tuoksusta, vaihtuvasta värityksestä. Minun on vaikea kuvitella eläväni ilman metsää. Silti huomaan pitäväni metsää itsestäänselvyytenä – kun sitä kerran on. Monissa maissa, erityisesti Afrikan köyhissä maissa autioituminen on kuitenkin arkipäivää ja tilanne pahenee koko ajan. Osin tupakan vuoksi.

Kehittyvät maat tuottavat suurimman osan maailman tupakasta ja houkutus aloittaa tupakan viljely on suuri. Tupakkayhtiöt järjestävät yrityslainoja, joiden avulla viljelijät kykenevät ostamaan tarvittavia työkaluja. Yhtiöt antavat ilmaiset tupakan siemenet. Lannoitteet ja hyönteismyrkyt myydään omakustannushintaan tai lainataan rahaa niiden hankkimiseen. Yhtiö takaa lainat. Kun viljelijä myy tupakkansa yhtiölle, velka vähennetään palkkiosta.

Viljelijän on pakko kasvattaa tupakkaa voidakseen maksaa velkansa tupakkayhtiölle, sillä mikään muu hyötykasvi ei tuota tarpeeksi rahaa. Siksi yhä uusia metsäalueita kaatuu tupakan viljelyn vuoksi.

Köyhissä maissa tupakanlehdet kuivataan joko auringossa tai pitämällä niitä viikon ajan tasaisessa lämpötilassa. Tupakkakilon kuivattamiseen tarvitaan vajaat kahdeksan kiloa polttopuuta. Lisäksi puuta käytetään tupakanlehtien säilytyslatojen rakentamiseen ja pakkaamiseen. Samalla metsiä häviää yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Viljelijän on pakko kasvattaa tupakkaa voidakseen maksaa velkansa tupakkayhtiölle.

Metsillä on tärkeitä tehtäviä. Ne sitovat sadevettä ja vapauttavat sitä vähitellen vesistöihin estäen niitä tulvimista. Metsät mahdollistavat veden saatavuuden kuivina kuukausina. Metsät estävät maaperää valumasta jokiin. Metsät suojelevat jokien, järvien, joensuistojen ja rannikoiden kalavesiä. Metsät tasapainottavat ilmastoa.

Metsien tuhoutuminen jättää maaperän alttiiksi tuulten ja sateiden kuluttavalle vaikutukselle, ja vie näin pohjaa maataloustuotannon kehittämiseltä. Kerran menetetty ruokamultakerros pysyy poissa kymmenien, jopa satojen sukupolvien ajan.

Metsättömyyden vaikutus ekologiseen tasapainoon
erityisesti kuivilla alueilla on tuhoisa: Vesikerrokset mataloituvat, lähteet ja kaivot kuivuvat. Metsät vaihtuvat autiomaihin.

Eroosion ja vesipulan ohella kolmas merkittävä ongelma on polttopuupula. Lähes puolet ihmiskunnasta keittää edelleen ruokansa polttopuulla tai eläinten lannalla. Polttopuun vähetessä siitä on tullut arvokasta kauppatavaraa. Korkeiden hintojen vuoksi yhä useammat köyhät perheet joutuvat syömään vähemmän tai keittämätöntä ruokaa terveydellisistä seurauksista huolimatta.

Myös viljelijöiden tupakasta saamien tulojen määrä on kyseenalainen. Monikansalliset tupakkajätit kontrolloivat tupakan kansainvälistä kauppaa ja pitävät viljelijöille maksettavat hinnat matalina. Viljelystä aiheutuvat vahingot – ympäristötuhot, lisääntynyt tupakan kulutus ja terveysongelmat – kasautuvat kehitysmaihin. Tupakkayritysten voitoilla näitä tuhoja ei korjata, vaan voitot siirtyvät ulkomaille.

Kuka kantaa huolta? Me. Meillä jokaisella on vastuu toimia kestävän kehityksen puolesta. Kehittyviä maita tulee aktiivisesti tukea tupakalle vaihtoehtoisten viljelykasvien löytämisessä sekä tupakkatuotteiden käytön ehkäisyssä ja vähentämisessä. Tämän tulisi kuulua virallisesti kehitysyhteistyöhömme.

Miksi? Koska haluamme säilyttää metsät, maapallon keuhkot.

Maailman ympäristöpäivää vietetään 5.6.

Kuva: Freeimages ja Kuvamuisto