fbpx

Tupakan viljely

Tupakan viljelyssä työskentelee maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä. Tupakan viljelijöillä – erityisesti kehittyvien alueiden pikkutilallisilla – on vaikeuksia saada elantonsa kasaan viljelyllä. Tupakkakasvin viljely on hyvin työlästä ja edellyttää suurta panostusta.

Tupakan tuotanto pahentaa sosiaalista epätasa-arvoa. Useimmiten viljelijät eivät hyödy tupakan myynnistä, vaan hyödynsaajina ovat monikansalliset suuryritykset ihmisten hengen, elannon ja kehityksen kustannuksella. Tupakan viljelijöillä ei ole varaa palkata työntekijöitä, mikä johtaa lapsityövoiman käyttöön viljelmillä.

Viljelijät köyhyyden kierteessä

Tupakkayhtiöt värväävät viljelijöitä niin sanottuun sopimusviljelyyn, jossa yhtiöt tukevat viljelijöitä muun muassa takaamalla lainoja. Vastineeksi viljelijät sitoutuvat myymään tupakanlehdet yhtiölle. Koska monikansalliset tupakkajätit kontrolloivat tupakan kansain­välistä kauppaa, ne pitävät tupakan viljelijöiden saamat korvaukset alhaisina. Kun viljelijä myy tupakkansa yhtiölle, velka vähennetään hänen palkkiostaan. Tämä sitoo pienet viljelijät yhä tiukemmin tupakan tuotantoon ja saattaa perheet köyhyyden kierteeseen.

Tutkimusten perusteella viljelijät saavat tupakan viljelystä huonomman tuoton kuin vaihtoehtoisia viljelykasveja kasvattamalla. Maailmanpankin tekemässä tutkimuksessa keskityttiin indonesialaisiin pientilallisiin, jotka olivat hiljattain siirtyneet tupakan viljelystä sitä yleisimmin viljeltyihin paikallisiin viljelykasveihin. Muihin kasveihin siirtyneet viljelijät pärjäsivät taloudellisesti keskimäärin paremmin kuin nykyiset tupakan viljelijät. He myös käyttivät huomattavasti vähemmän aikaa pelloillaan ja vaikuttivat olevan vähemmän riippuvaisia valtion tarjoamista sosiaaliavustuksista sekä terveydenhoitoeduista.

Olosuhteet tupakkaviljelmillä

Tupakan viljelyssä työntekijöiden terveys ja turvallisuus ovat uhattuina. Tupakkatilan työntekijät – usein naiset ja lapset – ovat vaarassa sairastua vihreän tupakan aiheuttamaan sairauteen, joka on nikotiinimyrkytyksen muoto.  Kun työntekijät käsittelevät nikotiinia sisältävää tupakkakasvia, nikotiini imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa mm. pahoinvointia, hengitysvaikeuksia ja verenpaineen sekä sydämensykkeen vaihtelua.

Monet työntekijät kärsivät myös tuholaismyrkkyjen käsittelystä aiheutuvasta myrkytyksestä. Viljelyssä käytettyjen myrkyllisten kemikaalien vaatimia turvatoimia ei usein pystytä noudattamaan tiedon puutteen tai suojavarusteiden kalleuden vuoksi. Lisäksi työ viljelmillä on fyysisesti raskasta ja sitä tehdään auringon paahteessa, korkeassa lämpötilassa.

 

Lähteet
The Guardian (25.6.2018): Child labour rampant in tobacco industry 
Plan International (2011): Tackling Child Labour on Malawi’s Tobacco Farms 
Suomen ASH (2019): Tupakka ja lapsen oikeudet – käännös WHO:n raportista Tobacco and the Rights of the Child (pdf)
Suomen ASH (2019): Tupakointi. Arvio tupakan koko tuotantoketjun globaalista ympäristöjalanjäljestä ja toimintalinjaukset sen pienentämiseksi – käännös WHO:n raportista Cigarette smoking: an assessment of tobacco’s global environmental footprint across its entire supply chain, and policy strategies to reduce it (pdf)
Unfairtobacco: Children have a right to a tobacco-free world (pdf)

Vihreän tupakan aiheuttama sairaus

  • Terveysriski tupakan viljelyssä työskenteleville.
  • Aiheuttajana tupakkakasvista ihon läpi imeytyvä nikotiini.
  • Lapset erityisen alttiita, koska imeytyvän nikotiinin määrä on suuri lasten kokoon nähden ja lapsilla on heikko nikotiinin sietokyky.
  • Oireita mm. pahoinvointi, hengitysvaikeudet, verenpaineen ja sydämen sykkeen vaihtelut.

Lue myös

Tietoa lapsityövoiman käytöstä tupakkaviljelmillä

Tupakka pahentaa nälänhätää