Tumpit pois rannoilta

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, ja sama pätee meillä Suomessa. Tupakantumppi on myös ylivoimaisesti eniten rannikoltamme löytyvä roskatyyppi. Tämän faktan ei pitäisi olla enää kovin uusi uutinen – siitä on infottu jo useamman vuoden ajan monelta eri taholta. Miksi tumppeja löytyy silti edelleen niin paljon meristä ja järvistä? Miksi ne ovat haitallisia vesistöillemme?

Olen erilaisissa tapahtumissa tiedustellut tupakoitsijoilta, tietävätkö he tupakan sisältävän muovia ja ettei se kuulu luontoon. Mieleen on jäänyt kourallinen ihmetteleviä vastakysymyksiä: ”Eikö tumppien muovia olekaan vielä vaihdettu johonkin hajoavaan materiaaliin?” Vastaus on ei.

Moni ei miellä tupakantumppia roskaksi

Tupakantumppi sisältää selluloosa-asetaattia, joka määritellään muoviksi. Muovi ei maadu, vaan se jauhautuu lopulta mikroskooppisen pieniksi paloiksi, mikromuoviksi. Kohtaamieni ihmisten reaktio paljastaa jotain olennaista tumppeihin liittyvästä asenteesta: moni ei miellä niitä roskiksi tai ymmärrä, että hajoaminen voi kestää jopa kymmenen vuotta.

Muovi ei ole ainoa ympäristölle haitallinen asia tumpeissa. Tupakka sisältää tuhansia kemikaaleja, joista useat ovat ihmiselle haitallisia tai vaarallisia. Eläimet erehtyvät välillä syömään tumppeja, mikä voi johtaa tukehtumiseen tai myrkytykseen. Pienemmät eliöt kärsivät tumpeista irronneista kemikaaleista, erityisesti vesiympäristössä. Tumppientäyteiset rannat ovat myös todella ikävän näköisiä. Tumpit päätyvät usein vesistöihin suoraan ihmiseltä, tuulen mukana tai kulkeutuvat sinne vaikkapa kaupunkien hulevesiverkostoa pitkin sadevesien mukana.

Eliöt kärsivät tumpeista irronneista kemikaaleista

Moni heittää tumpin katukaivoon tietämättä, että useimmat kaivot johtavat sinne valuneet vedet suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön. Pidä Saaristo Siistinä ry on kesällä 2022 tehnyt pienimuotoisen hulevesisuodatintutkimuksen, jossa seurattiin katukaivoihin päätyvää roskan määrää kolmessa kaupungissa. Alustavien (ja harmillisesti ei niin yllättävien) tulosten mukaan tumpit olivat yleisin katukaivoihin päätynyt roskatyyppi.

Pidä Saaristo Siistinä ry koordinoi Suomen virallisia rantaroskaseurantoja rannikolla jo 11:ttä vuotta. Seurannoissa laskemme vähintään 2,5 senttimetrin kokoisen roskan määrän tutkimusrannoilta ja määrittelemme löydettyjen roskien materiaalit. Tulokset lähetämme eteenpäin Suomen ympäristökeskukselle analysoitaviksi.

Tupakantumppeja löytyy myös järvien rannoilta

Reilu kymmenen vuotta on lyhyt aika voidaksemme huomata merkittäviä tilastollisia muutoksia roskaantumisen kehityksessä. Joka tapauksessa voidaan todeta, että roskaa löytyy edelleen, ja esimerkiksi kaupunkirantojen roskista lähes seitsemänkymmentä prosenttia on tupakantumppeja. Niitä löytyy myös järvien rannoilta, sillä valtakunnallisen Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoo-ohjelman roskaraporttien tulokset ovat samankaltaisia merenrantojen seurantatuloksiin verrattuina. Keväällä 2022 yhdistyksemme alkoi pilotoida rantaroskaseurantaa myös Järvi-Suomessa.

Siisti Biitsi -talkoolaiset ovat monesti etukäteen miettineet, mahtaako siivottavalta rannalta löytyä yhtään roskaa. Päältäpäin ranta saattaa usein näyttää siistiltä, mutta siivoustalkoissa kerättyjen ja laskettujen roskien raportti todistaa usein päinvastaista tilannetta. Tumppeja löytyy yleensä niin paljon, että vanhassa paperilomakkeessa täytyi jatkaa niiden laskemista tukkimiehen kirjanpidolla paperin kääntöpuolelle, kun tila ei riittänyt. Nykyisin kirjausongelma on onneksi ratkennut Siisti Biitsi -mobiilisovelluksen myötä, mutta itse tumppiongelma on edelleen läsnä. Talkoolaiset usein kertovatkin kuulleensa tumppiongelmasta jo aikaisemmin, mutta ymmärtäneensä sen vakavuuden vasta konkreettisten siivoustalkoiden yhteydessä.

Tarvitaan lainsäädäntöä, tietoisuuden leviämistä ja ympäristökasvatusta

Tumppiongelmaan ei ole yhtä toimivaa ratkaisua, vaan sitä täytyy lähestyä monelta kantilta. Roskisten ja tuhkakuppien suurempi määrä, sijoittelu ja hyvä näkyvyys vähentävät tutkitusti tumpeista aiheutuvaa roskaantumista. Yleiseen asenteenmuutokseen tarvitaan lainsäädäntöä, tietoisuuden leviämistä ja ympäristökasvatusta. Keväällä 2022 hyväksyttiin tupakkalain muutos, jossa muun muassa kielletään tupakointi yleisillä uimarannoilla toukokuun alusta syyskuun loppuun. Muutoksen yhtenä tavoitteena on vähentää tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristöhaittoja. Vaikka kyseisellä lailla ei enää voida vaikuttaa vahinkoon, joka on jo tapahtunut, se kuitenkin antaa tarkemmat raamit yleiselle ilmapiirille: ei ole ollenkaan sopivaa heittää tumppia luontoon. Tätä samaa viestiä on suotavaa jakaa kaikin eri tavoin niin kauan, kunnes kaikki tietävät, että tumppi on erittäin haitallinen roska vesistöillemme.

Tutustu Siisti Biitsi -talkoiden järjestämiseen: siistibiitsi.fi
Lisää tietoa vesistöjen roskaantumisesta: pidasaaristosiistina.fi