Sähkösavuke – tupakkateollisuuden uusi nikotiinikoukku?
Tupakkalain uudistusta valmisteltaessa on esitetty, että sähkösavukkeet tulisivat sääntelyn piiriin. Tämä riehaannutti sähkösavuketrollit: heidän mielestään tuotteet auttavat käyttäjänsä irti tupakasta ja ovat täysin turvallisia! Sitä joutuu ihan miettimään, kuka on tuottanut näiden trollien laulut..?
On totta, että nikotiinin annostelu sähköhöyrystimellä on todennäköisesti terveydelle vähemmän haitallista kuin savukkeiden käyttö. Tämä vertailu on silti itsensä pettämistä: Tupakointi tappaa 50 – 75 prosenttia käyttäjistä ennenaikaisesti. Mikä tahansa on vähemmän haitallista kuin tupakointi. Tupakan käytön haitallisuus paljastui aikanaan vasta vuosikymmeniä kestäneiden altistustutkimusten perusteella. Ketä sähköhöyrystimien käyttäjät vaativat vastuuseen, jos myöhemmin paljastuu, että niiden pitkäaikainen käyttö tappaa esimerkiksi ”vain” joka kolmannen käyttäjän?
Sähkösavuke – tai nykymuodossaan oikeammin nikotiinin sähköinen annostelulaite tai nikotiinihöyrystin – on jo aika vanha keksintö. Ensimmäiset näitä härpäkkeitä koskevat patentit myönnettiin jo 1960-luvulla ja ensimmäiset kaupalliset tuotteet olivat myynnissä 1980-luvulla. Nykymuodossaan sähköhöyrystimiä on ollut markkinoilla 2000-luvun alkuvuosista. Aluksi ne olivat aika lailla savukkeiden näköisiä, mutta vähitellen niistä on tullut hyvin monimuotoinen tuoteperhe.
Kiinalaisten nyrkkipajojen tuotteista on tultu aika pitkälle, mutta edelleen ollaan monessa asiassa hämärän rajamailla. Laitteiden ja nesteiden tuotannon laadunvarmistus on saattanut parantua ja voi olla, että perusnesteissä ei ole enää niin paljoa epäpuhtauksia, raskasmetallijäämiä – tai ”vahingossa” mukaan jäänyttä potenssilääkettä. Markkinat ja niiden myötä tuotanto on toisaalta räjähtänyt käsiin, eikä kukaan mitenkään pysty valvomaan kaikkia tuotteita. Käyttäjät eivät todellakaan voi olla varmoja höyrystinnesteiden sisällöstä.
Voi olla, että nesteissä ei ole enää paljoa epäpuhtauksia ja raskasmetalleja – tai potenssilääkettä.
Aiemmasta suhteellisen pienten, itsenäisten yritysten toiminnasta on myös siirrytty tilanteeseen, jossa suurin osa höyrystinkaupasta on perinteisten, suurten tupakkatehtaiden hallussa. Jos alussa joku kauppias vilpittömästi uskoi ja puhui höyrystimen käytön auttavan tupakoinnin lopettamisessa, tällä hetkellä näiden (samojen) firmojen etu ja tavoite on sama kuin tupakkateollisuuden: ylläpitää nikotiiniriippuvuutta. Vaikka jokunen käyttäjä saattaa onnistua tupakan käytön lopettamisessa nikotiinittomilla perusnesteillä – hieno juttu sinänsä! – suurin osa käyttää nikotiininesteitä ja pysyy niistä riippuvaisena.
”Ei minulle tai kavereilleni ole koskaan tullut mitään”, vakuuttelevat nesteiden turvallisuuden puolestapuhujat. Todellista, luotettavaan tutkimukseen perustuvaa näyttöä turvallisuudesta ei ole. Perusnesteiden turvallisuutta höyrynä keuhkoihin hengitettynä ei ole tutkittu niin kuin elintarvikkeilta tai kuluttajakemikaaleilta edellytetään. Höyrystinnesteiden koostumuksen ja nykyisten tuotantomäärien takia ne kuuluvat EU:n kemikaalilain piiriin. Se nojaa valitettavasti vahvasti omavalvontaan, johon höyrystin- ja höyrystinnestefirmoilla on todella vähän mielenkiintoa.
Vuosikymmeniä nikotiiniriippuvuutensa tupakkatuotteilla tyydyttäneille höyrystin ja nikotiininesteet voivat olla tupakkaa parempi vaihtoehto. Ei kuitenkaan pidä pettää itseään tai muita väittämällä niitä haitattomiksi. Ennen kaikkea, antakaa meidän suojella lapsia ja nuoria joutumasta samaan jamaan, sillä: Mal de muchos, consuela de tontos eli ”yhteinen onnettomuus on tyhmän lohtu” [espanjalainen sanalasku].
Kuva: Freeimages
