Roskajuoksu- maailmanparannusta ja juoksua

Olen koko ikäni ollut jonkinasteinen kestävyysurheilun ”sekakäyttäjä”. Noin kolme vuotta sitten harjoitteluun tuli mukaan ekoliikuntamuoto plogging. Plogging (jogging +plocka upp) on Ruotsista alkunsa saanut liikuntamuoto, jossa juostaan ja kerätään roskia.

Maailmalla erilaisia roskaliikkeitä on useita. Suomessa ehkä tunnetuin roskaliike on Tuula-Maria Ahosen perustama ”roska päivässä”- liike. Itselleni Ilkka ja Kaija Erkkilä ovat toimineet esimerkkinä. Roskasakki eli Kaija ja Ilkka ovat erikoistuneet varsinkin tupakantumppien keräämiseen ja miljoonan kerätyn tumpin rajapyykki häämöttää ensi syksynä.

Ensimmäinen roska on vaikein

Roskajuoksu on koukuttava ja tehokas liikuntamuoto. Samalla pidetään huolta luonnosta. Juoksen usein pätkän, poimin roskan ja laitan sen roskikseen. Usein juoksen alueille, jossa on paljon roskaa. Kerään roskat ja vien pussin yleiseen tai huoltoaseman roskikseen, jonka jälkeen juoksen takaisin kotiin. Työmatkallakin ploggaan.

Harrastukseen liittyen otan myös kuvia roskista ja jaan niitä Twitterissä ja Instagramissa. Tämän tavoitteena on lisätä roskatietoisuutta. Ihmiset eivät useinkaan kiinnitä roskiin huomiota ja ovat hämmästyneitä, kuinka paljon roskaa löytyy päällisin puolin ihan siistin näköiseltä alueelta. Some on hyvä tapa vaikuttaa ympäristöasioihin. Jakamalla roskakuvan sosiaalisessa mediassa luodaan myös painetta yritysten suuntaan tehdä jotain. Kuvien jakaminen on myös hyvä tapa antaa ja jakaa vertaistukea muiden ploggareiden kesken.

Ploggingissa ja muissa roskaliikkeissä on ideana, että konkreettisesti toimimalla vaikutetaan omaan lähiympäristöön ja esimerkkiä näyttämällä vaikutetaan laajemmin (”act locally, think globally”). Roskien kerääminen saattaa aluksi tuntua inhottavalta tai nololta. Ensimmäinen roska on vaikein. Roskien kerääminen ei ole haitallista terveydelle, kunhan pitää hanskoja, huolehtii käsien puhtaudesta normaaliin tapaan ja varoo teräviä esineitä.

Suurin osa maailman muoviroskasta on peräisin muutamalta isolta yhtiöltä

Roskat ovat yllättävän samoja ympäri maailmaa: pikaruokaroska, karkkipaperit, kertakäyttömukit, tupakantumpit, tupakka-askit, nikotiinikorvaustuotteiden kääreet, kaikenlainen muoviroska. Suomessa nuuskapurkkeja löytyy paljon.

Tupakantumppien ja yleisemminkin tupakkateollisuuden aiheuttamat ympäristörasitteet ovat tulleet harrastuksen myötä tutuiksi. Erilaisia tupakkatuotteita löytyy joka päivä. Tupakantumppi on maailman yleisin roska. On arvioitu, että Suomessa luontoon päätyy joka kolme miljardia tumppia vuosittain. Hulevesien myötä tumpit päätyvät vesistöihin, eläimiin ja sitä kautta niistä voi olla haittaa ihmisille, jotka eivät itse tupakoi.

Vastuu tupakkatumpeista kuuluu tupakoitsijalle itselleen, mutta myös tupakkateollisuudelle. Tupakan valmistus, käyttö, roskat aiheuttavat haittoja ihmisille ja ympäristölle. Tupakkateollisuuden tulisi kantaa vastuunsa ympäristöongelmista. Sama koskee muoviroskaa. Suurin osa maailman muoviroskasta on peräisin vain muutamalta isolta yhtiöltä. Yhtiöiden tulisi käyttää tietyn osan voitoistaan aiheuttamisensa ympäristövahinkojen korjaamiseen.

Moni ei tiedä, ettei tupakantumppi maadu

Tupakkatuotteet lentävät usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni tupakoitsija ei edelleenkään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Tupakantumpin mukana luontoon leviää myös raskasmetalleja. Moni tupakoitsija luulee myös, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä.

Moni tupakoitsija kertoo, ettei katso tupakka-askin kyljessä olevia kuvia tai varoituksia. Jotkut ovat esittäneet, että olisi tehokkaampaa, jos tupakka-askin kyljessä olisi empatiaa herättäviä kuvia kuten linnunpoikaisia tupakantumppi suussaan. Tupakkatuotteissa voisi olla myös tietoa tupakan aiheuttamista mikromuovi- ja ympäristöongelmista. Tupakantumpin muuttaminen muovittomaksi voisi olla myös osa ratkaisua. Myös tupakantumpin heittämisestä ja roskaamisesta sakottaminen olisi mielestäni tarpeen. Osa tupakoitsija kokee roskaamisen oikeutettuna, koska on maksanut veroa ostaessaan tupakat.

Nikotiini addiktoi nopeasti

Olen ammatiltani neuropsykologi ja siksi pidän päihteettömyyttä tärkeänä. Nikotiini addiktoi nopeasti. Tämä koskee varsinkin nuuskaa, jossa saattaa olla monikertainen nikotiiniannos verrattuna tupakkaan. Nuuskan suosio varsinkin nuorten keskuudessa on valitettavan suuri. Tyhjiä nuuskapurkkeja löytyy paljon koulujen ja urheilupaikkojen läheisyydestä. Aikoinaan kun 80- luvulla harrastin kestävyysurheilua, niin nuuskan käyttö urheilupiireissä oli marginaalista ja sitä pidettiin junttina. Tehokkaan brändäyksen myötä nuuska kohonnut suosituksi. Monet edelleen ajattelevat, että nuuska on vähemmän haitallista kuin tupakanpoltto. Nuuska on kuitenkin päihde ja riippuvuus kehittyy nopeasti. Päihteiden käyttö on erityisen haitallista kehittyville aivoille.

 

 

Roskajuoksuun liittyy myös käytännön vaikuttamista. Kun työpaikkamme muutti uusiin tiloihin, olivat oven edustat täynnä tumppeja. Keräsin eräänä päivänä yhden oven edestä kaikki tumpit, joita oli 311 ja pyysin kiinteistöhuollolta, että asialle tehtäisiin jotain. Muutaman päivän päästä alueelle tuli tupakointikielto ja asianmukainen tupakkapaikka järjestyi. Valitettavan usein yhteydenotoilla ei ole vaikutusta, mutta aina kannattaa yrittää. Palaute kannattaa kohdentaa oikealle taholle, vaikka välillä on vaikea tietää, kuka on vastuussa asioista esim. tietyn alueen siistimisestä.

Arvostan Suomen toimivia kierrätyssysteemejä ja panttijärjestelmää. Toimivan jätehuollon vuoksi meillä on siistimpää kuin jossain muualla, mikä on todella hieno juttu. Roskaamisen vähentäminen pysyvästi edellyttää yksilön ja yritysten vastuuta, mutta myös riittävää määrää asianmukaisia roska-astioita ja niiden säännöllistä tyhjentämistä.

Vinkkejä roskajuoksua tai -kävelyä aloitteleville

  1. Käytetty pussi taskuun ja hanskat käteen
  2. Aloita lähialueeltasi
  3. Kaikkia roskia ei tarvitse kerätä kerralla, yksikin roska pois luonnosta on hyvä teko luonnolle
  4. Lapset usein tykkäävät kerätä roskia. Ota lenkille lapsi mukaan ja kerätkää yhdessä. Tämä on myös hyvää ympäristökasvatusta.
  5. Kierrätä kierrätyskelpoiset muovit, tölkit ja pullot.
  6. Isoimmista roskista kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin ympäristöpalveluihin sekä ELYyn.
  7. Kiinnitä huomiota omaan kuluttamiseesi. Vältä kertakäyttöisiä ja paljon pakkausjätettä sisältäviä tuotteita.
  8. Jos käytät tupakkatuotteita, lopeta. Teet hyvän teon itsellesi ja ympäristöllesi.

Seuraa Kaisu Paulantoa somessa

Instagram @roskajuoksijan_paivakirja

Twitter Roskajuoksijan päiväkirja @kaisupaulanto