Tumppi on maailman yleisin roska

Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi. YK:n ympäristöohjelman mukaan 40 prosenttia maahan heitetyistä tumpeista päätyy vesistöihin.

Suomessa ympäristöön päätyy yli 2,3 miljardia tumppia vuosittain, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tupakkatilaston mukaan vuonna 2021 poltettiin yhteensä 3535 miljoonaa savuketta.

Savukkeiden filtterit on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista, jolla pyritään suodattamaan tupakansavun tervaa ja muita myrkyllisiä aineita, ennen kuin ne päätyvät tupakoitsijan keuhkoihin. Selluloosa-asetaatti on muovia, joka ei maadu ja jonka hajoaminenkin kestää vuosia.

Tumpeissa on monia myrkyllisiä ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä, joita jää tupakoitaessa filtteriin. Kun tumpit heitetään maahan, tuuli ja sade kuljettavat ne vesistöihin ja samalla tumpeissa olevat myrkylliset kemikaalit huuhtoutuvat vesistöjen ekosysteemiin.

Arviolta 40 prosenttia kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen. Suomessa tupakantumppeja löytyi Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimuksessa mukana olleilta kaupunkirannoilta keskimäärin 300 kappaletta sataa metriä kohden.

Yhden tupakantumpin hajoaminen kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Erään tutkimuksen (pdf) mukaan yhdestä tupakantumpista, jota pidettiin vuorokauden ajan litrassa vettä, liukenevat myrkyt tappoivat 50 prosenttia sekä suolaisen että makean veden kaloista 96 tunnissa.

Tupakkatuotteista syntyvän jätteen asianmukainen hävittäminen aiheuttaa suuria kustannuksia. Vuonna 2021 kustannukset olivat Ranskassa 93 miljoonaa dollaria, Isossa-Britanniassa 55 miljoonaa dollaria ja Yhdysvaltojen 30 suurimassa kaupungissa yhteensä 265 miljoonaa dollaria.

Sähkösavuke tumppiakin haitallisempi roska

Sähkösavukkeista syntyvä jäte on mahdollisesti vielä vakavampi ympäristöhaitta kuin tupakantumpit, koska se sisältää metallia, elektroniikkaa, kertakäyttöisiä muovipatruunoita, pattereita ja nikotiininesteiden myrkyllisiä kemikaaleja. Sekä patterit että laitteet sisältävät vaarallisia aineita, kuten lyijyä ja elohopeaa. Vajaaksi jätetyt nestepatruunat ja täyttöpakkaukset sisältävät nikotiinisuoloja ja raskasmetalleja, jotka voivat maahan heitetystä patruunasta huuhtoutua maaperään ja vesistöihin.

Lisäksi sähkösavukkeiden elektroniikka sisältää lukuisia raaka-aineita, jotka on louhittava kaivostoiminnalla. Sähkösavukkeiden akut sisältävät mineraaleja, kuten litiumia. Sen louhinta kuluttaa valtavia määriä vettä alueilla, joilla vedestä on pulaa. Andien alueella Etelä-Amerikassa kaivostoiminta loukkaa alkuperäiskansojen oikeuksia viemällä heiltä toimeentulon. Tietoa aiheesta (pdf).

Myös kertakäyttöiset sähkösavukkeet ovat ympäristölle haitallisia. Ne saavat virran litumioniakuista, jotka heitetään pois käytön jälkeen. Lisäksi kertakäyttöisiä sähkösavukkeita ei yleensä kierrätetä.

Kuumennettavat tupakkatuotteet ja vesipiippu

Kuumennettavissa tupakkatuotteissa käytetään raakamateriaaleja, kuten platinaa, rautamalmia ja kuparia. Kuparia louhitaan pääasiassa Chilessä, Perussa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kiinassa sekä Filippiineillä, ja sen louhinnalla on merkittäviä ympäristöhaittoja. Kuparimalmin huuhtominen kalliosta kuluttaa paljon vettä ja vaatii ympäristölle myrkyllisten kemikaalien käyttöä. Lisäksi kaivostoiminta saastuttaa juoma- ja pohjavettä ja on riski ihmisille ja ympäristölle.

Vesipiiput sisältävät muun muassa terästä ja alumiinia. Vesipiipuissa käytettävää alumiinin raaka-ainetta bauksiittia tuodaan lähes yksinomaan Länsi-Afrikan Guineasta. Bauksiitin kaivostoimintaan liittyy mm. voimakasta pölysaastetta, vesien saastumista sekä hedelmällisen maan tuhoamista.

Video: Tupakka – uhka ympäristölle: tumpit
Videossa esitetyt luvut perustuvat julkaisuvuoden 2017 tietoihin.