FCTC ja tupakkalain uudistus – kohti samaa päämäärää?
Luonnosvaiheessa olevaa tupakkalain uudistusta ei tehdä tyhjiössä. Sen sisältöön vaikuttaa paitsi EU:n tupakkatuotedirektiivi, myös FCTC eli kansainvälinen tupakkapuitesopimus.
Mikä on FCTC?
Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa alettiin 1990-luvulla miettiä, olisiko mahdollista saada aikaan tupakoinnin lisääntymisen ja leviämisen ehkäisyyn maailmanlaajuisia ratkaisuja. Pitkään kestäneiden neuvottelujen jälkeen WHO:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2003 kansainvälisen tupakkapuitesopimuksen (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC), joka tuli voimaan vuonna 2005. FCTC-sopimus on ensimmäinen kerta, kun kansainvälistä lainsäädäntöä käytetään globaalin terveysongelman torjuntaan.
Mitä hyötyä siitä on?
Puitesopimus on kansainvälinen, laillisesti sitova sopimus. Siihen on kirjattu tärkeimmät keinot ja toimenpiteet, joilla eri maissa voidaan lainsäädännön avulla vähentää tupakkatuotteiden käyttöä. Artiklat koskevat muun muassa tupakan kysynnän ja tarjonnan vähentämistä, ympäristön suojelua, vastuukysymyksiä ja tieteellistä yhteistyötä.
Sopimus vaikuttaa konkreettisesti kansalliseen lainsäädäntöön. Se antaa suuntaviivat muun muassa savuttomille tiloille, mainonnan ja markkinoinnin kielloille sekä tupakkapakkausten varoitusteksteille ja tupakan salakuljetuksen torjumiselle.
FCTC on myös vahvistanut ja yhtenäistänyt kansainvälisiä ja kansallisia toimenpiteitä tupakkatuotteiden käytön vähentämiseksi. Ennen kaikkea se on toiminut tienraivaajana. Sen tärkein hyöty on, että maiden omat kansanterveyden toimintaperiaatteet voivat kehittyä ilman muista maista aiheutuvia mahdollisia haittavaikutuksia.
Ketkä ovat mukana?
Sopimuksen on vahvistanut 180 maata, muun muassa kaikki EU-maat. Sitä eivät ole ratifioineet esimerkiksi Argentiina, Indonesia tai USA eli maat, joissa tupakkateollisuudella on vahva ote tai jotka muuten suhtautuvat penseästi kansainvälisiin sopimuksiin.
Sopimusta eivät ole ratifioineet maat, joissa tupakkateollisuudella on vahva ote.
Kymmenen vuoden olemassaolonsa aikana FCTC on vaikuttanut merkittävästi tupakkalainsäädännön kehittämiseen eri puolilla maailmaa. Erityisesti kehittyvissä maissa on otettu käyttöön edistyksellisiä, FCTC:n säädösten ja tulkintaohjeiden mukaisia uusia tupakkalakeja.
Miksi Suomi on allekirjoittanut sopimuksen?
Suomi allekirjoitti ja eduskunta ratifioi sopimuksen ensimmäisten joukossa vuonna 2005. Se oli helppoa, koska Suomen tupakkalainsäädäntö vastasi hyvin FCTC:n minimivaatimuksia. Suomi oli mukana aktiivisesti jo FCTC:n valmistelussa ja se on näkynyt muun muassa savuttomien ympäristöjen, kuten ravintoloiden ja baarien lisääntymisenä.
Vaikuttaako FCTC tupakkalakimme uudistukseen?
Nyt, kun Suomen tupakkalainsäädäntöä ollaan uusimassa, on tärkeää saada kansallinen lakimme vastaamaan entistä tarkemmin puitesopimuksen sisältöä. Lainsäädäntömme vastaa hyvin vaatimusten perustasoa, mutta tiukempi soveltaminen koskee esimerkiksi savuttomuutta autoissa, joissa on lapsia sekä tupakasta vieroituksen vahvistamista.
FCTC:n artikloista tärkeimpänä vaikutuksiltaan pidetään riittävän korkeaa tupakkaveroa. Kun uusi hallitus kaavailee tupakkaveron korotusta, olisi tärkeää, että korotus olisi tupakoinnin tehokkaan vähentämisen kannalta riittävän suuri.
Lisätietoja FCTC:stä Suomen ASH:n sivuilla.
Kuva: Freeimages
