fbpx

Vaikutelmien virrassa

”Alkoholipolitiikkaa pitäisi määrätietoisin askelin eurooppalaistaa – kuluttajien ylenpalttinen holhoaminen ja vahtiminen ei ole enää tätä päivää”, kirjoittaa Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa blogissaan.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi jo vuonna 2007 tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan arviointikatsauksen, jonka mukaan etanoli on luokiteltavissa syöpävaaralliseksi aineeksi. Eri alkoholijuomien välillä ei ollut tässä eroja. Vuonna 2009 IARC luokitteli alkoholijuomien sisältämän asetaldehydin ykkösluokkaan syöpää aiheuttavana aineena. Asetaldehydi on alkoholin palamisen ensimmäinen reaktioaine elimistössä, eikä sen vaikutusta syöpävaaran syntyyn voi sulkea pois.

Tämäkö on aine, jota pitäisi olla saatavissa joka puolella toreilla ja turuilla? Alkoholilain kokonaisuudistus vain kiihdyttää mantraa kieltolaista: kiristyksistä, väärästä politiikasta. Jäitä hattuun ja tosiasiat tiskiin!

Alkoholista on tehty Suomessa luonnollinen osa arkikulttuuria. Nuorten on jo nyt vaikeampaa kieltäytyä juomasta kuin juoda. Turussa testattiin marraskuun alussa, miten helppo tai vaikea alkoholia on ostaa. Testissä kävi ilmi, että päivittäistavarakaupoilla on vielä kirittävää ainakin ikärajojen tarkistamisessa: esimerkiksi huoltoasemilla ikänsä joutui todistamaan vain 17 prosenttia nuorista. Alkossa vastaava luku oli 60 prosenttia.

Oma lukunsa on alkoholimainonta, joka hyödyntää monenlaisia myyttejä tehdäkseen alkoholista haluttavaa, moraalisesti hyvää ja oikeaa. Mediassa näkyvä taidokas mielikuvamainonta luo alkoholimyönteistä ilmapiiriä ja herättää nuorten kiinnostusta alkoholikokeiluihin.

Voitaisiinko mainonta rajata pelkkiin tuotetietoihin?

Semioottisten tutkimusten mukaan mielikuvamainonta vaikuttaa vasta identiteettiään rakentaviin nuoriin paljon voimakkaammin kuin aikuisiin. Medialukutaito ei tässä yksin riitä, sillä arjen valintoja tehdään vaikutelmien, ei analyysien pohjalta.

Mainonnan sallimista voi pitää yhteiskunnan viestinä siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Jos alkoholimainontaa ei haluta tyystin kieltää, niin voitaisiinko mainonta rajata pelkkiin tuotetietoihin? Aikuiset eivät tarvitse ostopäätöksensä tueksi mielikuvia siitä, miten alkoholi kohottaa ilmaan tai tekee meistä jokaisesta arjen sankareita. Vai onko mainonnan kohderyhmänä todellisuudessa sittenkin nuori, uusi kuluttaja?

Alkoholinkäyttö vaikuttaa haitallisesti nuoren yhä kehittyviin aivoihin. Liiallisella alkoholinkäytöllä on yhteys muun muassa oppimisvaikeuksiin sekä heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä aikuisiällä, samoin kuin alkoholin ongelmakäyttöön aikuisena. Voisivatko valmistajat laittaa tuotteisiinsa varoitusmerkinnät? Eurooppalaisen alkoholinkäytön mallimaa Ranska tekee näin.

Toistan: Jäitä hattuun. Impivaara on kaukana, Eurooppa lähellä.

Kuvat: Kuvamuisto ja Freeimages

Mervi Hara

Mervi Hara on Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja. Hän ihmettelee elämän monimuotoisuutta ja innostuu uusista haasteista.