Suomen tupakkalakia on syytä edelleen kiristää

Maailman terveysjärjestö WHO:n tupakkapuitesopimus tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2005. Sopimus velvoittaa osapuoliaan lain tavoin. Sen tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakoinnin ja ympäristön tupakansavun haitoilta. Sopimus myös velvoittaa varmistamaan, ettei tupakkateollisuus vaikuta kansanterveyttä koskevaan päätöksentekoon.  Teollisuus on jo vuosikymmenten ajan pyrkinyt muokkaamaan mielipiteitä, hidastamaan lainsäädäntöä sekä hämärtämään terveyspolitiikan tavoitteita.

Tänä vuonna tupakkapuitesopimuksen voimaan tulosta on kulunut jo kaksikymmentä vuotta. Siitä huolimatta kaikki päättäjät ja viranomaiset eivät vieläkään tunne sen sisältöä ja velvoittavuutta lainkaan tai kyllin hyvin.

Kaikki päättäjät ja viranomaiset eivät vieläkään tunne tupakkapuitesopimuksen sisältöä ja velvoittavuutta

Sopimuksen artiklan 5.3 mukaan kaiken kanssakäymisen tupakkateollisuuden kanssa on oltava rajoitettua, vastuullista ja läpinäkyvää – kaikilla hallinnonaloilla, ei vain terveyssektorilla. Päättäjien ja viranomaisten tietoisuutta artiklasta tulee lisätä kiireesti, sillä tupakka- ja nikotiiniteollisuuden vaikutusyritykset ovat kasvaneet. Tietoisuuden lisäämistä tarvitaan kaikilla hallinnonaloilla ja julkishallinnon tasoilla.

Tupakka- ja nikotiiniteollisuus kehittää jatkuvasti uusia tuotteita houkutellakseen nuoria niiden käyttäjiksi ja saavuttaakseen yhä enemmän kasvua. Se pyrkii vaikuttamaan tuotteitaan koskevaan politiikkaan – on kyse sitten makuaineista, nikotiinipitoisuuksista, verotuksesta tai muista keinoista.

Suomi julkaisi hiljattain osana kansainvälistä vertailua vaikuttamisindeksin, jossa arvioidaan, miten hyvin julkinen hallinto suojelee kansanterveyspolitiikkaa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden vaikuttamisyrityksiltä. Vaikka Suomi sijoittui kansainvälisessä vertailussa hyvin, esiintyy teollisuuden vaikuttamisyrityksiä kaiken aikaa niin avoimesti kuin piilossa.

Suomen etuna on vahva tupakkalaki, jota tulee yhä kiristää

Suomen etuna on vahva tupakkalaki, jota tulee yhä kiristää. Vahvuutena on myös vuonna 2024 voimaan tullut avoimuusrekisteri. Sen sisältämien tietojen paikkansapitävyyttä tulee kuitenkin arvioida kriittisesti, sillä myös media on nostanut esille, ettei kaikkia tupakka- ja nikotiiniteollisuuden lobbausyrityksiä ole kirjattu asianmukaisesti rekisteriin.

Avoimuusrekisteriin liittyviä velvoitteita on vahvistettava siten, että lobbaustoimien ilmoittamatta jättäminen johtaa seuraamuksiin. Lisäksi teollisuuden on julkistettava voittonsa sekä mainonta- ja markkinointitoimintansa.

Tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3. sisältämä velvoite on lisättävä suoraan tupakkalakiin

Suomen on varmistettava, että päätöksenteko perustuu kansanterveyden, ei tupakka- ja nikotiiniteollisuuden, etuun. Tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3. sisältämä velvoite on lisättävä suoraan tupakkalakiin.

Päättäjien, neuvonantajien ja virkamiesten on tunnettava ja noudatettava artiklan mukaisia velvoitteita ja ymmärrettävä sen olevan Suomen lainsäädännön tavoin sitova.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 24.11.2025.