Priimus jäi yksin

Iso-Britannia on ollut usean vuoden ajan eurooppalaisen tupakkapolitiikan onnistumista mittaavan arviointiraportin kärkisijalla. Suurin syy on ollut tupakan korkea hinta Isossa-Britanniassa. Suhteessa ostovoimaan tupakan hinta on Isossa-Britanniassa omassa luokassaan: savukkeet maksavat lähes kaksi euroa enemmän kuin hinnassa kakkoseksi sijoittuneessa Norjassa. Iso-Britannia oli myös ensimmäinen Euroopan maa, joka otti käyttöön tuotemerkittömät tupakkapakkaukset. Se on myös kieltänyt tupakoinnin yksityisautoissa, kun kuljetettavana on alaikäisiä.

Upeaa työtä, mutta sitten on yksi pimeä piste. Euroopan Tupakka vai terveys -konferenssissa Portugalissa maaliskuun lopussa brittien saavutukset jäivät varjoon, koska brittikollegat mainostivat sähkötupakan hyötyjä kuin tupakkayhtiöt tupakkaa aikoinaan. Muiden maiden edustajat pyörittelivät päätään.

Briteillä on ollut jo kauan vahva usko haittojen vähentämispolitiikan tehoon: kun kaikki tupakoijat siirtyvät muihin nikotiinituotteisiin savukkeiden sijaan, kansanterveys kohenee. Niin saattaisi tapahtuakin, jos kaikki todella siirtyisivät niiden käyttäjiksi, ja jos ne varmasti olisivat turvallisia tuotteita. Todellisuudessa siirtymäkään ei ole suoraviivainen. Kaikki eivät korvaa savukkeita sähkötupakalla, vaan jatkavat perinteisten savukkeiden käyttöä tai siirtyvät käyttämään tuotteita rinnakkain.

Ruotsissa näin on käynyt nuuskan kanssa. Ruotsalaisista vain kahdeksan prosenttia käyttää perinteisiä savukkeita, mutta nuuskaa lähes joka viides. (Lähde: Nationella Folkhälsoenkäten) Suomessa taas tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen tähtäävä niin sanottu endgame-politiikka on purrut: tupakointi on vähentynyt tasaisesti, eikä muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ole lisääntynyt samassa suhteessa.

Suomessa endgame-politiikka on purrut:
tupakointi on vähentynyt tasaisesti.

Kokousedustajat – minä mukaan lukien – kummeksuivat, kun sähkösavukkeiden ”turvallisuutta” hehkutettiin vertaamalla sitä tupakointiin. Yhdestä suusta totesimme, että lähtökohta on väärä: vertailu tulisi tehdä suhteessa tupakoimattomuuteen. Tarkastelun lähtökohdaksi tulee ottaa uuden tuotteen mahdolliset haitat ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

Yleensä tämän tyyppistä argumentointia kuulee tupakkayhtiöiden PR-toimistojen suusta. Esimerkiksi tupakkajätti Philip Morris alkoi ylistää savutonta tulevaisuutta liiketoimintansa kulmakivenä viime vuoden loppupuolella. Tämä tarkoittaa heidän mukaansa uuden lehden kääntämistä ja satsaamista ”vähemmän haitallisiin” tuotteisiin. Kuitenkin he korostavat, että nämä uudet tuotteet ovat mahdollisesti vähemmän haitallisia. Mahdollisesti-sana antaa suojan todennäköisissä tulevissa oikeudenkäynneissä, kun tuotteiden haitat vuosien kuluessa paljastuvat.

Tämä on tupakkayhtiöiltä tarkoituksellista toimintaa, jonka tavoite on saada lisää asiakkaita. Juju on nikotiinissa, joka on voimakas myrkky ja syy riippuvuuteen. Mikään muu ei siis ole muuttunut, kuin että nyt tupakkayritykset kauppaavat nikotiinia uudessa kuosissa.

Vuonna 1954 Philip Morrisin pääjohtaja George Weissman totesi, että ”jos meillä olisi pienintäkään epäilystä tai tietoa, että myymme kuluttajille haitallista tuotetta, lopettaisimme liiketoimintamme välittömästi”.

Odotamme yhä tätä ilmoitusta. Vaikea uskoa, että ”mahdollisesti vähemmän haitallisten” tuotteiden kohdalla olisi toisin.

Tutustu Tupakka vai terveys -konferenssin esityksiimme SlideShare-tilillämme. 

Kuvat: Kuvamuisto ja tobaccocontrolscale.org