Ei yksin, vaan yhdessä – hyvinvointialueet kuntien kumppaneina

Raskaana olevan äidin päihteidenkäytön puheeksiotto. Puuttuminen alaikäisen sähkösavukeostoihin. Keskustelu kannabiksesta nuorten kanssa. Nuuskan käyttöön puuttuminen joukkueurheilussa. Alkoholin käytön puheeksiotto päihtyneen kanssa ensiapupoliklinikalla. Huumeita käyttävän arvostava kohtaaminen terveyskeskuksessa.

Esimerkiksi tätä kaikkea on ehkäisevä päihdetyö. Yksi asia ei riitä ratkaisemaan ongelmia, mutta kurssi voi kääntyä, jos käyttöön otetaan useampia keinoja ja niitä toteutetaan osana arkea. Olennaista on vahvistaa suojaavia tekijöitä ja ehkäistä riskitekijöitä, mutta myös vaikuttaa päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuuteen, kysyntään ja tarjontaan sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevien päihteitä käyttävien oikeuksista.

Kurssi voi kääntyä, jos käyttöön otetaan useampia keinoja

Ehkäisevä päihdetyö on paikallis- ja aluetason mahdollisuus toimeenpanna ja täydentää kansallista politiikkaa ja korjata sen valuvikoja. Se kuuluu jatkossa niin kuntien kuin hyvinvointialueiden tehtäviin. Jo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain myötä säädettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuntien lisäksi hyvinvointialueilla. Vuoden 2023 alusta ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain päivityksessä hyvinvointialueiden tehtävät täsmentyvät – sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän päihdetyön lisäksi hyvinvointialueet tukevat kuntia asiantuntemuksellaan.

Ehkäisevä päihdetyö on paikallis- ja aluetason mahdollisuus korjata politiikan valuvikoja

Hyvinvointialueen järjestämisen tasolle luodut laadukkaat rakenteet varmistavat ehkäisevän päihdetyön suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toteuttamisen sekä eri toimijoiden työn yhteensovittamisen. Moni hyvinvointialue onkin aktiivisesti jo valmistautunut muutokseen, ja luonut näitä rakenteita. Ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva taho ja monialainen työryhmä on nimitetty. Lisäksi yhteisiä tavoitteita on kirjattu ehkäisevää päihdetyötä koskevaan suunnitelmaan. Rakenteilla ehkäistään työn haavoittuvuutta muutostilanteissa. Niiden varaan on helpompi rakentaa perustyötä.

Kuntien kanssa on sovittava yhteisen työn tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja raportoinnista. Keskinäiset vastuut ja hyvinvointialueen tarjoaman asiantuntijatuen sisällöt on hyvä avata yhteisesti. Vuosittain yhteisissä keskusteluissa arvioidaan myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Jotta hyvinvointialueen ehkäisevästä päihdetyöstä syntyy toimiva kokonaisuus, on tarpeen sopia yhteistyöstä myös järjestöjen ja muiden keskeisten kumppanien kanssa.

Ehkäisevä työ maksaa aina itsensä takaisin

Hyvinvointialueet ovat vielä hyvin eri vaiheissa ehkäisevässä päihdetyössä. Neuvotteluja työn painotuksista käydään kovassa resurssipaineessa vajaa kuukausi ennen sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä. Toivottavasti tässä kohdin muistetaan, että päihteiden käytöstä ja tupakoinnista aiheutuvat haitat kuormittavat merkittävästi terveydenhuoltoa: vuonna 2020 pelkästään tupakoinnista aiheutui terveydenhuollolle välittömiä kustannuksia 341 miljoonaa euroa.

Ongelmien monimutkaistuessa kustannukset yksilötasolla kasvavat, joten päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö olisi otettava systemaattisesti puheeksi varhain eri palveluissa. Tähän nyt kannustetaan monin tavoin ja hyvinvointialueilla on ratkaisun avaimet käsissään. Viesti siis heille: ehkäisevä työ maksaa aina itsensä takaisin. Sille perustalle on hyvä rakentaa yhdessä kuntien kanssa.


Lue lisää

THL (2022): Ehkäisevä päihdetyö – opas kunnille ja hyvinvointialueille (pdf)

Jaana Markkula

Kehittämispäällikkö
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Päihteet ja tupakka -tiimi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)