Alkoholikeskustelu – loanheittelystä vuoropuheluun
Gallupeita ja sääntelyn purkamisen buumia seuratessa vaikuttaa siltä, että suomalaisten alkoholipoliittiset mielipiteet ovat muuttumassa liberaalimpaan suuntaan. Tämä niin sanottu normienpurkuvillitys ei koske vain alkoholipolitiikkaa, vaan näyttää olevan paljon laajempi yhteiskuntapoliittinen ilmiö.
On totta, että yhteiskunnassa pitää käydä alkoholikeskustelua. Sitä pitää käydä julkisesti, eri välineissä ja laaja-alaisesti eri intressitahojen toimesta. Keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa vaikeuttaa kuitenkin valitettavan usein se, että siinä sorrutaan asiattomuuksiin ja alatyyliseen kommentointiin.
Sen sijaan, että alkoholista keskusteltaisiin faktoihin ja tutkimustuloksiin perustuen, usein keskitytään parjaamaan yksittäistä tutkijaa tai virkamiestä. Itse kukin voi pohtia, miten houkuttelevaa virkaansa hoitavan tutkijan on osallistua keskusteluun, jossa häntä haukutaan ”puupääksi” tai todetaan, että ”Suomessa ammutaan liian vähän virkamiehiä”.
Julkisessa keskustelussa rajoittavaa ja toisaalta liberaalia alkoholipolitiikkaa puoltavien puheenvuorot ovat valovuosien päässä toisistaan. Meitä alkoholitutkijoita syytetään kukkahattuilusta ja tiukkapipoisuudesta. Liberaalin alkoholipolitiikan puolestapuhujat näkevät itsensä vapaiden markkinoiden ja yksilönvapauden puolestapuhujina.
Toki alkoholipolitiikkamme on eurooppalaisessa mittakaavassa tiukkaa ja huomattavasti kireämpää kuin esimerkiksi Luxemburgissa tai Tšekissä, mutta ei meillä Suomessa sentään mitään kieltolakia ole. Mietoja alkoholijuomia saa elintarvikekaupoista, kioskeilta ja huoltoasemilta kaikkina viikonpäivinä kello 9 – 21 ja valtaosa anniskelupaikoista sulkee ovensa vasta kahdelta aamuyöllä.
Jokaista merkittävää alkoholipoliittista lievennystä on seurannut alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen kasvu.
Alkoholijuomia verotetaan maassamme rankalla kädellä, mutta niin tehdään myös esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Lisäksi on muistettava, että miltei kaikki merkittävät alkoholipoliittiset muutokset toisen maailmansodan jälkeen ovat vapauttaneet suomalaista alkoholipolitiikkaa, ja että jokaista merkittävää lievennystä on seurannut alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen kasvu.
Tärkeä kysymys on, onko kansalaisten alkoholipoliittisilla mielipiteillä väliä? Ja vastaus on yksinkertainen: tietysti on! Alkoholipolitiikkaa voidaan harjoittaa myös ilman kansan enemmistön tukea, mutta se ei ole helppoa, eikä politiikan teon näkökulmasta kovin viisasta ja pitkäjänteistä. Tutkimusnäyttöön perustuvan todistuspohjan lisäksi kustannustehokas ja toimiva alkoholipolitiikka tarvitsee toimiakseen myös poliittista tahtoa sekä kansan enemmistön tuen.
Tutkimuksissa on havaittu, että lisääntyneen alkoholinkulutuksen ja tiukentuneen alkoholipoliittisen mielipideilmaston välillä vallitsee selvä yhteys: mitä korkeampi alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen taso on, sitä tiukempaa alkoholipolitiikkaa kansalaiset toivovat.
Verkkokeskustelussa esiintyvät ylilyönnit ovat yleistyneet myös monella muulla yhteiskunnan osa-alueella, esimerkiksi viimeaikaisessa pakolaiskeskustelussa. Asiattomuuksien arkipäiväistyminen ei kuitenkaan tee niistä hyväksyttävämpiä, vaan lähinnä tyrehdyttää asiallisen keskustelun alkuunsa. Kaikkien etu olisi, että alkoholiasioista käytäisiin vilkasta ja vivahteikasta keskustelua myös verkossa. Siihen päästäksemme peräänkuulutan kaikilta keskustelijoilta hyviä käyttäytymistapoja ja yhteisiä asiallisen nettikeskustelun periaatteita.
Kuva: Freeimages
