Uusia nikotiinituotteita – uusia valvonnan haasteita

Suomen tupakkapolitiikkaa on kiristetty asteittain, ja myös lainsäädäntö on muuttunut palasittain ja on hyvin tarkkarajaista. Yleistasoisempi lainsäädäntö voi osoittautua toimivammaksi pitkällä aikavälillä ja vastata paremmin haasteisiin etenkin erilaisissa murrosvaiheissa, kuten tuotetrendien tai markkinointimenettelyjen muuttuessa.  Jos raamit ovat tiukat, lain soveltamisessa on vähemmän liikkumavaraa. Tuoreimpana esimerkkinä tuotetrendien murroksesta ovat nikotiinipussit.

Nikotiinipusseja myyvät, ulkomaille sijoittautuneet suomalaiset verkkokaupat ovat uusin haaste nikotiinituotteiden markkinoinnin valvonnassa. Suomessa nikotiinipusseja ei saa markkinoida, mutta silti kauppojen verkkosivuilla näkee jatkuvasti esimerkiksi nikotiinipussien tuotekuvia ja käyttöön kannustavaa aineistoa. Tämä vaikuttaa tarkoitushakuiselta, sillä viranomaisella ei ole lailla säädettyä toimivaltaa valvoa Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. 

Suomessa nikotiinipusseja ei saa markkinoida

Ulkomaillekin sijoittautunut yritys voi kuitenkin syyllistä rikokseen silloin, kun markkinointi osuu maamme rajojen sisälle. Valvirakin voi ilmoittaa epäillystä markkinointirikoksesta poliisille ja tukea asian selvittämisessä. Markkinointirikosten osalta voi kulua aikaa, ennen kuin asia mahdollisesti etenee tuomioistuimeen. Täytäntöönpanohaasteet tai -viiveet eivät kuitenkaan oikeuta toimimaan lainvastaisesti.

Uudet nikotiinituotteet houkuttelevat erityisesti nuoria. Tarvitsemme kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, joilla voimme vähentää tuotteiden houkuttelevuutta ja puuttua niiden vaatimusten vastaisiin ominaisuuksiin. Valvovilla viranomaisilla tulisi olla käytössään tehokkaita valvonnan työkaluja aina hallinnollisista keinoista digitaalisiin työkaluihin. Esimerkiksi markkinointikiellon noudattamisen seuraaminen ja täytäntöön paneminen erilaisilla verkkoalustoilla on osoittautunut haastavaksi, ja toivoisin EU:n tupakkatuotedirektiiviin sääntelyä muidenkin nikotiinipitoisten tuotteiden kuin sähkösavukenesteiden käytön vähentämiseksi. Nikotiinituotteiden käytön yleistyminen etenkin lasten ja nuorten keskuudessa on huolestuttavaa ja kansanterveyden näkökulmasta kestämätöntä.

Uudet nikotiinituotteet houkuttelevat erityisesti nuoria

Tupakka- ja nikotiiniteollisuus on aina ollut hanakka löytämään uusia ansaintamahdollisuuksia ja markkinointikeinoja. Toisinaan nikotiinituotteiden myynninedistämistä harjoitetaan poliittisen tai tieteellisen viestinnän varjolla. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että nikotiinituotteiden myyntiä edistetään epäsuorasti lobbaamalla ”haittojen vähentämistä”. Tupakoinnin tilalle ehdotetaan muiden nikotiinituotteiden käyttöä, vaikka Suomessa myydään myös nikotiiniriippuvuuden hoitoon varta vasten kehitettyjä lääkkeitä, joiden teho, turvallisuus ja laatu on tutkimuksilla tarkoin osoitettu. Monesta kanavasta tulvii harhaanjohtavia viestejä nikotiinituotteiden terveysvaikutuksista, ja yksilökokemukset voivat saada suuremman painoarvon kuin tieteellisesti kestävä viestintä. Huoli nikotiinin pitkäaikaiskäytön seurauksista erityisesti nuoressa ikäryhmässä on suuri. Emme vielä tarkalleen tiedä esimerkiksi sitä, miten nikotiini vaikuttaa kehittyviin aivoihin.

Yksilökokemukset voivat saada suuremman painoarvon kuin tieteellisesti kestävä viestintä

Maailman terveysjärjestö WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus velvoittaa sopimuksen osapuolia varmistamaan, ettei tupakkateollisuuden eduntavoittelu vaikuta tupakoinninvastaiseen kansanterveyspoliittiseen päätöksentekoon. Puitesopimuksen säännös ei ehkä ole riittävän laajasti tunnettu, jolloin tupakkayhtiöt voivat saada mahdollisuuden esiintyä yhteiskuntavastuullisina toimijoina. Tupakkateollisuuden toimijoiden tunnistaminenkin voi aiheuttaa haasteita. On myös muistettava, että Suomi on sitoutunut tupakanvastaiseen puitesopimukseen ja sopimuksen määräykset ovat Suomessa osa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Onneksi valvovat viranomaiset ovat osaavia, laadukasta tieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa sekä maailmanlaajuisesti, ja nikotiiniriippuvuuden päihittämiseksi keksitään uusia tupakkapoliittisia innovaatioita. Myös Suomi on ollut tupakanvastaisessa työssään kunnianhimoinen ja muun muassa sitoutunut tavoittelemaan kaikkien nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Tähän emme kuitenkaan voi tuudittautua. Meidän on jatkettava määrätietoisesti kohti tupakkalain tavoitetta, sillä tyytyväisyyden tunne voi olla tavoitteellisuuden pahin vihollinen.