Tupakantumppi on merenrantojen yleisin roska
Maahan heitetty tupakantumppi on tuttu näky niin kaduilla, bussipysäkeillä kuin uimarannoilla. Erilaisten muovipakkausten, -riekaleiden ja -pussien ohella tupakantumppi kuuluu maailmanlaajuisesti yleisimpiin merenrannoilta löytyviin roskiin. Erään arvion mukaan 40 % kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen.
Rantaroskien määrästä ja laadusta kerätään tietoa, jotta voidaan kehittää meren roskaantumista estäviä ja roskan määrää vähentäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskeva EU-direktiiviehdotus on suunniteltu hyödyntäen Euroopan-laajuista rantaroskaseurantaa.
Tupakantumppeja on paikoin niin runsaasti, että ne joudutaan laskemaan muita roskia pienemmältä alalta.
Suomen merenrantojen roskista on kerätty tietoa vuodesta 2012 lähtien. Rantaroskan määrää ja laatua eri vuodenaikoina on seurattu yhteensä 14 erityyppisellä merenrannalla. Seurannassa lasketaan ja luokitellaan kaikki vähintään 100 metrin pituiselta rantakaistaleelta löydetyt yli 2,5 cm:n kokoiset roskat. Tupakantumppeja on joillakin rannoilla niin runsaasti, että ne joudutaan laskemaan pienemmältä alalta ja suhteuttamaan saatu tulos koko alueeseen. Yhdellä rannalla on tumppeja keskimäärin noin maitopurkillinen tai kaksi, mutta pahimmillaan niitä voi olla jopa ämpärillinen.
Tumppien on uskottu maatuvan helposti.
Tumppeja on yleisesti pidetty koostumukseltaan lähinnä pahvina tai kartonkina, ja siten niiden on uskottu maatuvan helposti. Tupakantumpit koostuvat huokoisesta selluloosa-asetaatista tehdystä filtteriosasta, erilaisista kemikaaleista, tupakkatervasta sekä palamatta jääneestä savukeosasta. Selluloosa-asetaatti on muovin tapainen hitaasti hajoava polymeeri. Hajoamisprosessin aikana tumpeista siirtyy vesistöihin ja maaperään useita erilaisia ympäristölle haitallisia yhdisteitä kuten kadmiumia, arsenikkia, lyijyä ja nikotiinia.
Rantaroskaseurannan perusteella Suomen rantaroskista noin 90 % on erilaisia muovituotteita, joihin luetaan myös tupakantumpit. Kaupunkirantojen roskista lähes 70 % on tupakantumppeja, kun luonnontilaisilla rannoilla osuus on vain 5 %. Tumpit ovatkin kaupunkirantojen yleisin roskatyyppi ennen tunnistamattomia muovinkappaleita, jotka ovat luonnontilaisilla rannoilla yleisin roska. Suurimmaksi roskanlähteeksi kaikentyyppisillä rannoilla on arvioitu rantojen virkistyskäyttö, joka tuottaa noin 40–60 % rantaroskista. Kaupunkirantojen roskista noin 20 %:n arvioidaan olevan peräisin valumavesistä, kuten joista ja hulevesistä.
Hulevesien puhdistus koetaan meren roskaantumisen kannalta riittämättömäksi kaikenkokoisissa merenrantakaupungeissa. Muita, erityisesti yli 100 000 asukkaan rantakaupungeissa tunnistettuja meriroskaa lisääviä tekijöitä ovat kaduilta poistetun lumen hävitys mereen sekä tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden riittämättömyys.
Roskainen ympäristö madaltaa roskaamisen kynnystä.
Maassa lojuva tumppi on ehkä liiankin tuttu näky. Roskainen ympäristö tutkitusti madaltaa roskaamiskynnystä, ja tumppeja ei ehkä niiden tuttuuden vuoksi edes mielletä roskiksi tai oletetaan että ne maatuvat nopeasti. Roskaaminen voi johtua myös esimerkiksi roskakorien puuttumisesta kulkureitiltä, jolloin roskat heitetään herkästi ympäristöön. Toisaalta saatetaan pelätä, että kytevä savuke sytyttää roska-astian palamaan. Lisääntynyt terveystietoisuus on lisännyt savuttomia julkisia sisätiloja ja ajanut tupakoitsijat ulos, jonne myös tumpit helpommin jäävät. Monet eivät ehkä tule ajatelleeksi, että tumpit voivat kulkeutua puhdistamattomien hulevesien mukana kauaskin alkuperäisestä lähteestään.
Yksi meren roskaantumisen vähentämiseen tähtäävistä uusista merenhoidon ympäristötavoitteista Suomessa tulee olemaan tupakantumppien määrän merkittävä vähentäminen kaupunkirannoilla. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa tietoisuuden lisääminen tumppien haitallisuudesta ympäristölle ja kulkeutumisreiteistä vesistöihin.
Seurauksena on toivottavasti, että muun roskaamisen tavoin tupakantumppienkaan jättäminen maahan ei olisi enää yleisesti hyväksyttyä.
