Myrkkymällien markkinat

Suomalaisista 16-vuotiaista pojista nuuskaa satunnaisesti tai säännöllisesti 12 prosenttia, 18-vuotiaista jo 16 prosenttia. Nuuskaaminen lisääntyy erittäin nopeasti nuorten miesten keskuudessa. (Nuorten terveystapatutkimus 2015, Kouluterveyskysely)

Nuuskan myynti ja markkinointi ovat kiellettyjä kaikkialla EU:ssa paitsi Ruotsissa. Ruotsilla on EU:n liittymissopimukseen kirjattu poikkeuslupa, jonka turvin se saa myydä nuuskaa Ruotsissa, kunhan varmistaa, ettei nuuska päädy muiden jäsenvaltioiden markkinoille. Matkustaja saa tuoda Suomeen nuuskaa korkeintaan 30 rasiaa omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä, muttei luovuttaa tai myydä sitä eteenpäin.

Nuuskankäyttö oli Ruotsissakin 1970-luvulla erittäin vähäistä ja sen valmistamisen lopettamista harkittiin. Lopettamisen sijasta alettiin kuitenkin investoida nuuskan markkinointiin ja tuotekehittelyyn. Viime vuosina erityisesti monet suuret kansainväliset tupakkatehtaat ovat investoineet nuuskaan.

Nuuskaamisen esikuviksi ovat nousseet urheilijat, erityisesti jääkiekkoilijat, vaikka nuuska huonontaa suorituskykyä ja fyysisestä rasituksesta palautumista sekä lisäävän vammojen vaaraa. (Duodecim)

Markkinoille on viime vuosina tuotu paljon erityyppisiä ja –värisiä nuuskarasioita ja monenlaisia annospusseja. Nuuskaa valmistetaan esimerkiksi salmiakin, omenan, kanelin tai viskin makuisena. Lapsille on kehitetty erityinen ”energianuuska”, joka ei sisällä nikotiinia, muttei myöskään energiaa. Se näyttää samanlaiselta kuin tavallinen nuuska ja sillä lapsi voi harjoitella nuuskaamista.
Markkinointiammattilaisen näkökulmasta nuuskateollisuutta voisi onnitella uskomattomasta saavutuksesta. Kansanterveyden näkökulmasta tilanne on surullinen.

Kansainvälisen Maailman terveysjärjestön syöpäkeskuksen (IARC) mukaan ruotsalaistyyppinen nuuska sisältää 28 syöpää aiheuttavaa ainetta ja kaiken kaikkiaan ainakin 2 500 kemiallista yhdistettä, muun muassa raskasmetalleja sekä jäänteitä tuholais- ja kasvimyrkyistä. IARC on katsauksessaan jo vuonna 2007 todennut, että ruotsalaisen nuuskan käyttö näyttää olevan yhteydessä erityisesti suun alueen ja ruokatorven syövän kohonneeseen riskiin. Viitteitä kohonneesta riskistä useaan muuhunkin syöpätyyppiin on. (IARC 2007)

Nuuskateollisuutta voisi onnitella uskomattomasta saavutuksesta. Kansanterveyden näkökulmasta tilanne on surullinen.

Nikotiinilla on monia haitallisia vaikutuksia elimistöön, muun muassa sydämeen ja verenkiertoelimistöön, veren rasva-arvoihin sekä insuliinin aineenvaihduntaan. Nuuskaamisesta vereen tulevat nikotiinimäärät ovat tyypillisesti tupakoitsijan saamia määriä suurempia. Nuuskasta ei olekaan korkeiden nikotiinipitoisuuksiensa vuoksi apua tupakkavieroituksessa – päinvastoin.

Kaikki alaikäisten nuuskaaminen perustuu nuuskan laittomaan maahantuontiin ja kauppaan.  Suomen Syöpäyhdistyksen elokuussa julkistetussa selvityksessä ilmeni, että nuuskan maahantuonti ja myynti Suomessa on villiä: Pohjois-Ruotsiin Suomen rajan tuntumaan on noussut iso suomalaisille suunnattu nuuskabisnes. Laivayhtiöt eivät valvo ostomääriä Ruotsista liikennöivillä laivoillaan, tullin mahdollisuudet valvoa EU:n sisärajaa ovat rajalliset. Kaverivälityksen ja nuuskakioskien rinnalle on Facebookiin ja muualle sosiaaliseen mediaan noussut suuri, hallitsematon nuuskakauppa, johon poliisi ei ole juurikaan puuttunut.

Tupakkateollisuus tarvitsee uusia käyttäjiä ja saa niitä etupäässä nuorista. Harva aikuinen aloittaa tupakkatuotteiden käyttöä, ainakaan armeijan jälkeen. Nuuska koukuttaa suuren nikotiinimääränsä vuoksi tehokkaasti. Kenen vastuulle jää alaikäistemme suojaaminen myrkkymälliltä elleivät tulli, poliisi ja laivayhtiöt pysty kantamaan omaansa?