Mitä vuoden 2018 alkoholilain muutoksesta seurasi?

Vuonna 2018 tuli voimaan uusi alkoholilaki. Alkoholinkulutuksen kannalta merkittävin muutos oli, että kauppoihin tuli vahvempia oluita ja ”aitoja” long drink -juomia. Muun muassa THL ennakoi, että tämä lisäisi kulutusta ja haittoja. Mitä vaikutuksista voi sanoa nyt, kun aikaa on kulunut?

Alkoholin tilastoitu kulutus eli Suomen sisäinen virallinen myynti pysyi vuonna 2018 kutakuinkin samana kuin vuonna 2017. Virosta tuotiin jonkin verran aiempaa enemmän tuomisia, joista osa olisi vuonna 2018 ostettu Suomesta ilman tätä ”kilpailijan” kasvanutta myyntiä, mutta se vaikuttaa kokonaiskuvaan vain vähän.

Aikamuutoksen sijaan kiinnostavinta pitäisi kuitenkin olla lain itsenäinen vaikutus. Aikamuutos on summa kaikkien alkoholin kulutukseen vaikuttavien tekijöiden vaikutuksista, ja lakivaikutuksen itsenäisen vaikutuksen arvioimiseksi tämä yksittäinen vaikutus pitäisi erotella muista. Tällaista politiikkamuutosten vaikutusten jälkikäteisarviointia on tapana tehdä niin kutsuttujen keskeytettyjen aikasarjamallien avulla.

Alkoholilain muutos lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolmen prosentin verran

Julkaistun aikasarjamallin tulosten mukaan alkoholilaki todennäköisesti lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolmen prosentin verran. Tätä vaikutusta peittivät näkyvistä päinvastaiseen suuntaan vaikuttavat alkoholiverotuksen nosto ja veronkorotusta edeltävä kauppojen varastojen täyttäminen. Toiseen suuntaan taas vaikutti erityisesti vuoden 2018 kaunis ja vuoden 2017 huono kesäsää.

Mallille yksinkertaisempi vaihtoehto on graafinen tarkastelu – kuvio 1* näyttää, kuinka alkoholin tilastoitu kulutus on muuttunut kuukausittain vuoden 2000 alusta. Vuosien 2007–2017 laskeva trendi hyppäsi jonkin verran ylöspäin alkoholilain tullessa voimaan, ja jatkoi sitten taas vanhalla uomallaan mutta hieman korkeammalla tasolla kuin missä oletettavasti oltaisiin ilman lakimuutosta oltu.

Entä nuoret? Kouluterveystutkimuksen tietojen mukaan nuorten raittius on lisääntynyt yhtäjaksoisesti 2010–2021. Poikkeuksena tästä ovat vuodet 2017–19, jolloin raittiiden osuus polki paikallaan.

Maksasairauskuolemien määrä kasvoi

Haitoista selvimmin on muuttunut kuolleisuus alkoholin aiheuttamien maksasairauksien vuoksi (kuvio 2**). Näitä kuolemia oli 82 enemmän vuonna 2019 kuin 2017 – vuonna 2020 ero oli jo 153, mutta myös koronaepidemia on voinut myötävaikuttaa tähän. Kaikkia kuolemia alkoholin aiheuttamista sairauksista ja alkoholimyrkytyksestä oli sekä vuonna 2019 että vuonna 2020 noin 160 enemmän kuin 2017.

Alkoholilain laajempi arviointi tehdään syksyllä 2022. Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa, että alkoholilaki vaikuttaisi kyllä lisänneen alkoholinkulutusta, mutta vähemmän kuin etukäteen ennakoitiin – mahdollisesti ennakoitua vähäisemmäksi jääneiden hintakilpailun ja markkinointiponnistusten vuoksi. On joka tapauksessa mahdotonta yhtyä kaupan alan näkemykseen, että muutoksesta ei ollut mitään haittaa.

Kaupan ala pyrkii nyt kaatamaan Alkon yksinoikeusjärjestelmän

Pienemmästä politiikkamuutoksesta seuraa pienempi vaikutus, suuremmasta suurempi. Kaupan ala pyrkii nyt kaatamaan Alkon yksinoikeusjärjestelmän erityisesti alle 15-prosenttisten alkoholijuomien osalta, mutta todennäköisesti tämä kaataisi koko yksinoikeusjärjestelmän.

Vuonna 2018 Alkon myynnistä avattiin kilpailulle 3,2 prosenttia. Uusi ehdotus avaisi kilpailulle Alkon myynnistä jopa 75 prosenttia: 46 prosenttia Alkon sataprosenttisen alkoholin myynnistä tulee viineistä ja 30 prosenttia kirkkaista, joita saisi tavanomaiseen juomisvahvuuteen sekoitettuna myydä kaupoissa.

Maantieteellisesti kattava erikoiskauppojen ketju, jossa on palveleva henkilökunta ja laaja valikoima kävisi melko mahdottomaksi, ja väkevien ”minimonopolia” olisi vaikea puolustaa kuluttajille tai tuomioistuimessa. Muutos olisi toista kertaluokkaa kuin vuoden 2018 muutos, ja odotetut seuraukset olisivat vastaavasti myös huomattavasti suuremmat.

Kuvio 1* (vas.) ja kuvio 2** (oik.).

Kuviossa 1. on esitetty alkoholin tilastoitu kulutus kuukausittain, kun kulutuksen kausivaihtelu on poistettu, 01/2000–08/2021. Lakimuutoksen hetki (1.1.2018) on merkitty pystyviivalla.

Kuviossa 2. on esitetty alkoholin kokonaiskulutus litroina sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti sekä pahoinpitelyiden ja alkoholiehtoisten maksasairauskuolemien määrä väestön 100 000 asukasta kohti vuosina 1969–2020.

Lisää tietoa
THL (2022): Alkon yksinoikeusjärjestelmä on tehokas keino ehkäistä alkoholihaittoja (pdf)
THL (2022): Miten vuoden 2018 alkoholilaki vaikutti alkoholin tilastoituun kulutukseen? : Aikasarjamallinnuksen tuloksia (pdf)