Liikettä nuuskaamisen ehkäisyyn
Tänä vuonna tutkijat eivät malttaisi taas odottaa syksyyn. Silloin on nimittäin saatavilla uutta tietoa sekä Kouluterveyskyselystä että Nuorten terveystapatutkimuksesta. Moni odottaa tietoja erityisesti nuuskaamisen kehityksestä. Vuosina 2015–2017 se jatkoi yleistymistä ammattiin opiskelevilla pojilla, mutta lukioissa ja yläkouluissa aiempi nousu tasaantui.
Aikuisväestössämme tupakointi on vähentynyt ilman nuuskaamista. Nuuskaamisen lisääntyminen pojilla kymmenen viime vuoden aikana ja viime vuosina myös nuorilla miehillä alkaa pian uhata tupakkalain tavoitetta siitä, että vuonna 2030 tupakkalain alaisia tuotteita käyttää päivittäin alle 5 prosenttia väestöstä. Pojat nuuskaavat usein tupakoinnin ohella, mikä näkyy yhteiskäyttötilastoissa jo yläkoulussa.
Ruotsilla on nuuskan myyntiin ainoana EU-maana poikkeuslupa, jonka se neuvotteli liittymissopimukseensa valtiollisen nuuskateollisuutensa takia. Poikkeusluvassaan Ruotsi sitoutui siihen, että se toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei nuuskaa saateta muiden jäsenvaltioiden markkinoille. Suomen näkökulmasta tämän toteutumisesta voidaan olla montaa mieltä.
Valtava haaste opettajille ja vanhemmille
Kun esimerkiksi Lapin alueella lähes joka kolmas ammattiin opiskeleva poika nuuskaa päivittäin ja kaksi kolmasosaa hyväksyy ikäisillään nuuskaamisen, ovat vanhemmat ja opettajat valtavan haasteen edessä. Edellisessä blogissa vantaalainen yläkoulun opettaja nostikin esiin juuri nuuskaan puuttumisen vaikeudet koulutyössä.
Perus- ja lukio-opetusta sekä ammatillista koulutusta koskevat lait antavat henkilöstölle oikeuden ottaa alaikäisiltä tupakkatuotteet ja sähkösavukkeissa käytettävät nikotiininesteet haltuun ja luovuttaa ne huoltajalle. Opettaja on kuitenkin helposti pattitilanteessa, jos opiskelija kieltäytyy, sillä tavarat saa tarkastaa vain turvallisuutta vaarantavan esineen tai aineen haltuun ottamiseksi.
On silti tärkeää, että kouluilta ja oppilaitoksilta löytyy yhteiset kirjatut käytännöt ehkäisyyn ja puuttumiseen ja lakien antamat puitteet ja oikeudet avataan niissä konkreettisesti. Käytännöistä tiedottaminen herättää ja auttaa vanhempia puuttumaan nuuskaamiseen. Pattitilanteenkin voi kääntää eduksi kertomalla, että tupakkalaki ja koulun säännöt kieltävät nuuskan hallussapidon alaikäisiltä ja pyytää keskustelemaan asiasta kotona. Se viestii siitä, että koulu suhtautuu asiaan vakavasti ja yrittää tehdä osaltaan kaikkensa.
Näkökulmia keskusteluun nuoren kanssa
Opettajan blogi korosti nuoren kanssa keskustelun ja ajatusten herättelyn keskeistä roolia ja antoi siitä hyviä esimerkkejä. Niiden lisäksi nuoria kiinnostavia näkökulmia voi löytää esimerkiksi käsittelemällä nuuskaa siitä syntyvän roskan ja tupakantuotannon laajojen ympäristövaikutusten kautta. Nuuskan ja nikotiinin omista haitoista ja riippuvuudesta puhuminen on tärkeää, kun nuorten tupakointi vähenee.
Uusia näkökulmia keskusteluihin voivat olla myös nuuskan välittämisen mahdolliset seuraukset. Nuuskan laittomassa maahantuonnissa on rikosoikeudellisesti kyse verorikoksista ja salakuljetusrikoksista, välittäjältä ostettaessa laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä. Rikosrekisterimerkintä voi estää pääsyn haluttuun koulutukseen tai työpaikkaan. Maksamaton tupakkavero voi puolestaan tuoda nuorelle tai huoltajalle mittavan laskun.
Keskusteluissa voikin toisaalta nousta esiin se, että nuori on alkanut huomata oman nuuskaamisen säännöllistyvän ja pohtii lopettamista. Tällöin nuori tarvitsee kuuntelua, tukea ja kannustusta. Liikuntateeman parissa ammatillisissa oppilaitoksissa toteutetun Let’s Move It -tutkimushankkeen Motivoinnin ABC -materiaalit tarjoavat tähän mainioita käytännön ohjeita ja harjoituksia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa on tärkeää kysyä nuuskaamisesta ja kannustaa lopettamiseen Käypä hoito -suosituksen mukaan.
Ideoita innostavaan taukotoimintaan
Yhtenä vaikuttamiskeinona voi toimia myös mielekkään taukotoiminnan mahdollistaminen koulupäivän aikana. Se tarjoaa opiskelijoille ajanvietettä ja sosiaalisuutta, jota muutoin saatetaan hakea tupakoimalla tai nuuskaamalla. Ideoita tauoille voi hakea esimerkiksi Opetushallituksen opiskelukykyä, yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä edistävistä Liikkuva koulu tai Liikkuva opiskelu -hankkeista sekä Let’s Move It –materiaaleista.
Liikettä lisätessä on kuitenkin huomioitava, että nuuskalla on tutkitusti ikävä kytkös joukkueurheiluun. Nuuskaamista saatetaan pitää haitattomana vaikka nuuska rasittaa monin tavoin urheilijan elimistöä. Nuuskan kohdalla urheiluseurat ja valmentajat ovat avainasemassa vanhempien ja opettajien taakan pienentämiseksi. Selkeitä pelisääntöjä nuuskaamisen ehkäisemiseksi ja käyttöön puuttumiseksi saa ja pitää vaatia. Esimerkiksi salibandyjunioreita koskeneessa tutkimuksessa moni kertoi, ettei nuuskan käytöstä joukkueen tapahtumissa ole sovittu ja pelimatkat mainittiin yleisimpänä nuuskan käyttötilanteena.
Toukokuussa 2018 mietintönsä jättänyt STM:n asettama työryhmä ehdotti, että liikunta- ja nuorisolakiin säädettäisiin valtakunnallisten avustusten jakamisen yhdeksi avustusperusteeksi sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn. Lisäksi ehdotettiin, että kunnat voisivat ottaa tämän nuoriso- ja liikuntatyöhön liittyvien avustustensa myöntämisen yhdeksi kriteeriksi. Käytäntöön tämän on vienyt esimerkiksi Imatran kaupunki ja toivottavasti moni muu seuraa perässä. Vanhemmat ja opettajat tarvitsevat kaiken tukemme nuuskaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Hanna Ollila
Tuoreimmat blogit
Askeleita oikeaan ja takapakkiaSilmät auki, aikuiset – vapea aletaan käyttää jo alakoulussaTietoa, tukea ja yhteistyötäMikä puun maku? Nikotiinipussien makuaineet ovat haaste valvonnalleTupakkateollisuuden oikeudellisesta vastuusta
Kaikki blogit
Kirjoittajat
Anca Toma FriedlaenderAnnamari RouhosAnni PaalumäkiEeva OllilaElina Ala-HeikkiläElisa VäyrynenEmmi KauppilaEsa ÖsterbergHanna OllilaHanne MunterHarri VainioHeikki EkroosHeikki HiilamoHelen StjernaHiski HistorioitsijaIlkka ja Kaija ErkkiläIsabella LencioniJaana MarkkulaJan HolmbergJan SchugkJenni HupliJenni TuomelaJere ReijulaJuha MikkonenJulia KuokkanenJutta VuolamoKaisa HiltunenKaisa ÅbergKaisu PaulantoKari ReijulaKatariina IjäsKatja RiikonenKatri SaarelaKelsey Romeo-StuppyKimmo VehviläinenKirsimarja RaitasaloKlas WinellKristiina PatjaKristina KunttuLeo StraniusMaarit AnderssonMaija KolstelaMarja JuseliusMarjaana Lahti-KoskiMarjatta MontonenMarjo TähtinenMarjo WoodroffeMarketta KupiainenMarkku TervahautaMarko KailasmaaMatti RautalahtiMervi HaraMette StraussMira PatinenMoonika IsomäkiMuusa KostilainenNadja FrederiksenNoora BergOlli SimonenOtto RuokolainenOuti PalkamaOuti SeppäläPatrick SandströmPekka PuskaPia MäkeläPia SundellPäivi ChristensenPäivi TiittanenRaquel Fernández MeginaReija KauppiRiikka KaukinenRiikka VenäläinenRob BranstonSami KuronenSanna KurronenSanna SuikkanenSari AnjalaSarianna PalmroosSatu LipponenSirpa PietikäinenSusanna KaajaSuvi SajaniemiTaina KangasTarja SaarinenTea KalskaTerhi KurkoThomas KarlssonTiina VlasoffTuomas TenkanenUbaldo CuadradoUlla JärviVeli AuvinenVesa Korpelainen