fbpx

Lainsuojattomat lapset

Olin työkokouksessa Italiassa. Kerroin, että meillä tehdään perusteellisia uudistuksia tupakkalainsäädäntöömme, mutta ei aiota kieltää tupakointia yksityisautoissa. Italialainen kollegani katsoi minua kysyvästi.

– Bambini???

– Jos Italia pystyy kieltämään tupakoinnin yksityisautoissa lasten läsnä ollessa, miten ihmeessä ei Suomi, säesti irlantilainen kollegani.

Mutisin perustuslakivaliokunnan päätöksestä, joka katsoi sen kajoavan liian pitkälle yksityiselämään. Hävetti olla suomalainen.

Lasten altistuminen ympäristön tupakansavulle on sivuutettu hiljaisesti kaikilla foorumilla, mutta falskiuden huippu tapahtui viisi vuotta sitten, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta kumosi hallituksen esityksen, joka olisi kieltänyt tupakoinnin yksityisautoissa, kun kyydissä on alaikäisiä. Valiokunta katsoi, että kielto olisi ulottunut syvälle yksityiselämän piiriin, olisi rajoittanut tupakoitsijan henkilökohtaista itsemääräämisoikeutta ja vapautta sekä yksityiselämän suojaa. Tuntui siltä, ettei valiokunta tiennyt, mistä todella oli kyse. Ympäristön tupakansavulle altistumiselle ei ole turvarajaa.

Ympäristön tupakansavu liitettiin syöpävaarallisten aineiden luetteloon vuonna 2000, ensimmäisenä maailmassa. Tämän jälkeen työntekijöitä alettiin suojella tupakansavulta työaikana monin tavoin. Työpaikkojen tupakointikielto oli tullut voimaan jo 1995 ja ravintolatupakoinnin kielto täydessä laajuudessaan 2009. Miettiä sopii, miten nämä säädökset eivät rajoitakaan tupakoitsijan henkilökohtaista itsemääräämisoikeutta ja vapautta? Perustuslakivaliokunnan tulkinta on kestämätön myös siinä suhteessa, ettei se anna lapsille perustuslain vaatimaa yhdenmukaista kohtelua lain edessä.

Lasten kehittyvät ja kasvavat kudokset ovat aikuisten elimistöä herkempiä ympäristön tupakansavun terveyshaitoille.

Lapset ovat Suomessa lainsuojattomia, mutta monissa muissa maissa tupakointi voidaan kieltää yksityisautoissa lasten läsnä ollessa. Siellä ei olla huolissaan yksityiselämästä tai mietitä valvonnan vaikeutta, vaan puhutaan siitä mistä on kyse: lasten suojelusta. Lasten kehittyvät ja kasvavat kudokset ovat aikuisten elimistöä herkempiä ympäristön tupakansavun terveyshaitoille. Millainen on perustuslaki, joka turvaa aikuisten mieliteot altistamalla lapset kemialliselle pahoinpitelyille? Mielestäni kelvoton. Vai onko vain lain tulkinta kelvoton?

Taloustutkimus teki viime vuonna Suomen ASH ry:n toimeksiannosta kyselyn siitä, miten suomalaiset suhtautuivat tupakoinnin kieltämiseen yksityisautoissa: 83 prosenttia vastanneista kannatti kieltoa – tupakoivistakin 80 prosenttia. Eroa ei ollut vastaajan iän, sukupuolen, asuinalueen tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Kun yli neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei tupakointia tule sallia yksityisautoissa pienten lasten läsnä ollessa, lain noudattamisessakaan ei luulisi olevan suuria ongelmia.

Lapsen edusta puhuminen on trendikästä. Siihen se sitten usein jääkin, puheiden tasolle. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi vahvistaisi pyrkimyksiään taata lapsen etu. Tämä tulisi ottaa huomioon kaikissa säädöksissä sekä oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin.

Kun lapset kasvavat isoiksi ja päättävät tukea ja huolenpitoa tarvitsevien – meidän – asioista, toivoa sopii, etteivät he kohtele meitä samoin kuin me nyt heitä.

Teksti on julkaistu alun perin Allergia- ja astmaliiton blogissa 9.11.2015. Se julkaistaan tässä Allergia- ja astmaliiton luvalla.

Kuva: Kuvamuisto ja Freeimages

Mervi Hara

Mervi Hara on Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja. Hän ihmettelee elämän monimuotoisuutta ja innostuu uusista haasteista.