fbpx

Koronapandemia perustelee tupakkateollisuuden lopettamista

Koronapandemia tappoi vuonna 2020 lähes kaksi miljoonaa ihmistä koko maailmassa. Kaikki maailman maat turvautuivat dramaattisiin toimiin – jopa ulkonaliikkumiskieltoihin – epidemian torjumiseksi. Menestykseltään vaihtelevat toimet vaikeuttivat monella tavalla ihmisten toimeentuloa, palveluiden saamista ja ylipäätään elämää.

Tupakointi tappaa vuosittain yli kahdeksan miljoonaa ihmistä. Heistä noin 1,2 miljoonaa kuolee passiivisen tupakoinnin uhreina. Tupakan uhrit ovat myös nuorempia kuin koronan uhrit, eikä heillä ole samalla tavalla aikaisempia (muita kuin tupakoinnin aiheuttamia) sairauksia.
Toistaiseksi tupakkapolitiikka on keskittynyt tupakkatuotteiden kysynnän vähentämiseen (tupakkaverotus, tupakointikiellot, varoitusmerkinnät). Jotta Suomenkin tupakkalakiin kirjattu tupakkatuotteiden käytön loppuminen — tupakoinnin vähentämisen sijaan — voisi toteutua, on seuraava askel puuttua tupakkatuotteiden tarjontaan.

Koronapandemian rajoittamiseen verrattuna tupakoinnin lopettamisen taloudelliset seuraukset pieniä

Tupakkateollisuuden lopettamista on vastustettu taloudellisten menetysten ja yksilöiden valinnanvapauden kaventamisen vuoksi. Tupakkapandemian lopettaminen ei kuitenkaan vaatisi läheskään yhtä dramaattisia toimia kuin koronapandemian torjuminen. Se tarkoittaisi yhden toimialan – tupakkateollisuuden – lopettamista.

Koronapandemia on monissa maissa lukuisten toimialojen vaikuttanut – esimerkiksi matkustamisen, turismin, ravintola-alan ja viihdeteollisuuden – alasajoon. Koronapandemiaan rajoittamiseen verrattuna tupakoinnin lopettamisen taloudelliset seuraukset ovat pieniä. Haittojen ja hyötyjen suhde on vähintään yhtä hyvä kuin koronarajoituksissa.

Koronarajoitukset ovat puuttuneet ihmisten perusvapauksiin kuten liikkumisvapauteen. Toimet on oikeutettu asettamalla yksi perusvapaus – oikeus elämään – muiden perusvapauksien edelle. Tämä on tärkeä merkkipaalu globaalissa terveyden edistämisessä. Samasta on kysymys tupakkateollisuuden alasajossa. Tupakkateollisuuden lopettaminen rajoittaisi yksilöiden vapautta käyttää riippuvuutta aiheuttavia tupakkatuotteita. Se ei kuitenkaan ulottuisi läheskään yhtä pitkälle kuin useat koronarajoitukset.

Myös tupakkapandemian torjunta vaatii tukitoimia

Siinä missä koronapandemian rajoitustoimet ovat luoneet tarpeen erilaisille yrityksille ja kotitalouksille suunnatuille tukitoimille, myös tupakkapandemian torjunta vaatii tukitoimia. Kun tupakan saatavuutta rajoitetaan vahvasti, tupakoitsijoille on suunnattava nykyistä enemmän tukea tupakoinnin lopettamiseen ja tupakasta vieroittamiseen. Samalla tupakkateollisuuteen kytkeytyvät viljelijät, valmistajat ja kauppiaat tarvitsevat tukitoimia. Tämä koskee erityisesti globaalin etelän tupakkaviljelijöitä.

Suomessa kysymys tupakkateollisuuden legitimiteetistä on jälkeen ajankohtainen. Joulukuun lopussa jätettiin valtakunnansyyttäjälle kantelu kihlakunnansyyttäjän syyskuussa 2018 tekemästä päätöksestä liittyen kevytsavukkeiden markkinointiin. Kantelun mukaan kevytsavukkeet vahingoittivat vuosina 1972–2002 satojen tuhansien tupakoitsijoiden terveyttä ja tappoivat yli 50 000 tupakoitsijaa Suomessa.

 

Heikki Hiilamo

Heikki Hiilamo työskentelee tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja on tutkinut muun muassa tupakkayhtiöiden toimintaa ja kansainvälistä tupakkapolitiikkaa. Hiilamo on myös Suomen ASH:n hallituksen jäsen.