Jouluna pysäkille
Olen aina ollut kiinnostunut terveydestä, mutta ikävuosien myötä sen merkitys omassa elämässäni vain korostuu.
Erilaisiin terveystrendeihin onkin helppoa lähteä mukaan – elämme terveysbuumia. Päivittäin tulee tietoa luomu-, kasvis- ja lähiruuasta, mindfulnessista, liikunnasta, unesta ja muista terveellisistä valinnoista. Lehdet ja digitaalinen media pullistelevat terveysartikkeleja ja mielenkiintoisia kertomuksia elämänmuutoksista.
Haluaisin uskoa terveyttä edistäviin oikoteihin tai poppakonsteihin. Mutta niitä ei ole.
Seuraan innokkaasti – joskus liikaakin – erilaisia uusia terveystrendejä ja olen valmis kokeilemaan. Osa kokeiluista on järjellä ajatellen tuhoon tuomittuja jo alusta alkaen, mutta jokin niiden uutuudessa ja markkinoinnissa viehättää. Jollakin tavoin haluaisin uskoa terveyttä edistäviin oikoteihin tai poppakonsteihin. Mutta niitä ei ole. Normaali ruoka, lautasmallin noudattaminen, riittävä liikunta ja uni sekä hyvät ihmissuhteet vievät jo pitkälle.
Oman terveyden edistämiseen on saatavilla myös kaikenlaisia härpäkkeitä. Osa tuntuu yliampuvalta ja osaa voisi jopa kokeilla. Valitettavan usein nämä härpäkkeet jäävät alkuinnostukseen ja pölyttyvät lopulta kaapin perukoilla.
Välillä oman terveyden seuranta menee ilmankin härpäkkeitä liiallisuuksiin. Liikunnasta tulee pakkopullaa ja siitä katoaa ilo. Kiinnitän liian ortodoksisesti huomiota syömiseeni, enkä edes vilkaise erilaisiin houkutuksiin. Rakastamalleni suklaallekin sanon kylmästi ei, ei yhtäkään palaa. Vaikka eihän terveyteni suklaapalaan tai pieneen epäterveelliseen valintaan kaatuisi.
Jouluna keskityn terveyden henkiseen puoleen.
Terveysbuumi tai ei, minun on välillä pysähdyttävä miettimään, mikä on tärkeää: Pitääkö terveyden ylläpidon olla millintarkkaa? Riittäisikö vain tavallinen elämä?
Vuosittainen pysähdykseni tapahtuu ihan itsestään jouluna. Joulunaikaan terveyteni ylläpitämisen prioriteetit muuttuvat: pääpaino on läheisten ja perheen kanssa rauhallisessa yhdessäolossa ja levossa. Naurussa ja ilossa.
Syön surutta herkkuja, vaikka ruokailu muuten noudattaakin suurelta osin terveellistä linjaa. Ei herkkuja jaksa määräänsä enempää. Joka tapauksessa jouluna höllään, lepään, nautin joulun taiasta, huolenpidosta ja välittämisestä. Keskityn terveyden henkiseen puoleen. On hyvä olla vaan.
Tunnelmallista ja rentouttavaa joulunaikaa!
