Lisää rohkeutta tupakkapolitiikkaan

Professori Pekka Puskan mukaan Suomen tupakkapolitiikassa kaivataan nyt rohkeita otteita.

Lokakuussa hallitus antoi eduskunnalle esityksen tupakkalain muuttamiseksi.

”Hallituksen esitys on johdonmukaista jatkoa aiemmalle työlle savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kokonaisuudessaan annan sille myönteisen arvosanan”, Pekka Puska summaa.

Merkittävintä lakiesityksessä on Puskan mukaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistamista koskeva kohta. Tämä tarkoittaa, että pakkauksista poistuisivat bränditunnukset ja logot, ja pakkausten väri olisi yhdenmukainen.

Tupakka-askeista poistuisivat logot

”Tämä olisi näkyvä muutos, joka vahvistaisi käsitystä siitä, että savuttomuus on normi.”

Huomattava puute on, ettei lakiesitykseen otettu mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikärajan nostoa 20 vuoteen.

”Tämä on suuri puute, ja toivon, että lakiesitystä tältä osin vielä muutettaisiin. Ostoikärajan nostolla voitaisiin olennaisesti vähentää nuorten tupakointia ja ehkäistä aloittamista, sillä valtaosa aloittaa ennen 20 vuoden ikää.”

Savuton sukupolvi on mahdollinen

Puskan mielestä Suomen tupakkapolitiikassa kaivataan nyt rohkeutta, vaikka moniin maihin verrattuna savuttomuus onkin meillä edennyt varsin hyvin.

”Kansainvälisesti näyttää siltä, että olemme hyvien maiden joukossa – mutta emme enää edelläkävijöitä. Esimerkiksi yhdenmukaiset tupakkapakkaukset ovat jo käytössä useissa maissa, ja meillä ne ovat vasta tulossa. Nyt tarvittaisiin pioneerihenkeä, jotta päästäisiin eturintamaan.”

Nyt tarvitaan pioneerihenkeä

Puska uskoo, että tupakan ostoikärajan nosto veisi Suomen jälleen kehityksen kärkeen ja mahdollistaisi savuttoman sukupolven.

”Takavuosikymmeninä tupakoinnin väheneminen johtui siitä, että aikuiset lopettivat, mutta on nyt olennaista, että tulee tupakoimaton sukupolvi, jossa aloittaminen on vähäistä.”

Muutos tarvitsee poliittisia päätöksiä

Puskan mukaan Suomessa on vuosikymmenten saatossa tapahtunut valtava sosiaalinen muutos – väestön asenteet ja yhteiskunnan rakenteet tukevat savuttomuutta.

”Aikoinaan julkisissa tiloissa näkyi kylttejä, joissa luki Älä sylje lattialle – Spotta ej på golvet. Nykyään sellainen kyltti näyttäisi aivan hullulta. Samalla tavoin aletaan suhtautua tupakointi kielletty -kyltteihin. Savuttomuus on jo itsestään selvää.”

Muutos ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan se tarvitsi taakseen tekoja ja politiikkaa.

”Savuton Suomi on valtavan tärkeä innovaatio ja Suomi on ottanut sen tupakkalaissa tavoitteeksi ainoana maana maailmassa. Myös järjestötyö on uudistunut jatkuvasti, ja tupakasta vieroitusta on kehitetty. Tämä kaikki on ollut tärkeää sosiaalisen muutoksen aikaan saamisessa.”

Tupakoinnin väitettiin puhdistavan keuhkoja

Vuoden 1976 tupakkalaki oli Puskan mukaan pioneerilaki, jossa merkittävin muutos oli tupakan totaalinen mainontakielto. Myös tupakoinnin lopettamiseen kannustanut Pohjois-Karjala-projekti oli vahva sysäys kohti savuttomuutta.

”Kun Pohjois-Karjala-projekti 1970-luvun alussa alkoi, tupakoinnin haitallisuus ei ollut itsestään selvää. Mennessäni Outokumpuun puhumaan kaivostyöläisille tupakoinnin lopettamisesta, he väittivät tupakoinnin puhdistavan keuhkoja, koska se yskittää”, Puska havainnollistaa.

Tupakkapolitiikka ohjaa ihmisten toimintaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 20–64-vuotiaista suomalaisista tupakoi päivittäin 12 prosenttia vuonna 2020. Mitä pitäisi tehdä, jotta tupakoivat lopettaisivat?

Puska toteaa, että merkittävä tupakointiin vaikuttava tekijä on tupakan hinta, johon vaikutetaan tupakkaveron avulla. Myös tupakasta vieroitusta on syytä vahvistaa.

”Lähtökohta ei silti ole se, että kaikki tupakoivat pannaan vieroitukseen – pikemminkin kyse on siitä, että mahdollisimman moni haluaisi lopettaa. Tupakkapolitiikka ohjaa ja kannustaa ihmisiä siihen suuntaan, ja kun haluaa lopettaa, tukea pitää olla tarjolla.”