Verotus tupakkalain tavoitteita tukemassa
Loppukeväästä 2007 valtaan astunut pääministeri Vanhasen II hallitus päätti korottaa tupakan valmisteveroja. Edellisistä korotuksista olikin jo kulunut aikaa: savukkeiden veroa oli korotettu vuonna 1996 ja muiden tupakkatuotteiden veroa 2001. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö tupakkaveron määrä olisi tällä välilläkin kasvanut, sillä se oli jo tuolloin muusta valmisteverotuksesta poiketen Suomessa osaksi arvoperusteinen. Koska savukkeiden hintataso oli seurannut melko tarkkaan inflaation kehitystä, tupakkaveron määrä ja siten myös tupakkaverotuotot olivat kasvaneet.
Myös seuraavat hallitukset jatkoivat tällä linjalla. Vuosina 2009 – 2015 tupakkaveroa korotettiin yhteensä viisi kertaa, mikä tarkoitti savukkeiden veron korotusta reippaasti yli puolella entisestä ja irtotupakan veron yli tuplaamista. Tuotteessa, jossa pelkän tupakkaveron osuus hinnasta on hintaluokasta riippumatta yli 60 prosenttia, tämä ei ole voinut olla näkymättä myös hinnoissa.
Korotuksia voitaneen pitää eräänlaisena menestystarinana. Verollinen kulutus on savukkeiden määrässä mitattuna pudonnut muiden tupakkapoliittisten toimien avustamana yli 10 prosenttia, eikä salakuljetuksen tai matkustajatuonnin kasvusta ole ollut merkkejä. Tupakkaveron vuosituotot ovat samaan aikaan kasvaneet yli 250 miljoonalla eurolla.
Koska tupakkalakiin on kirjattu tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta ja verolaki on säädetty tukemaan tätä, on verotasoja ja veron rakennetta aika ajoin tarkistettava tavoitteiden mukaisesti. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattu fiskaalinen tavoite kieliikin siitä, että tupakkaverotus tulee olemaan nykyisen hallituskauden lopussa puolet kireämpää kuin sen alussa. Verolakiin on jo säädetty, että pelkästään vuosien 2016 – 2017 aikana veroa korotetaan noin neljänneksellä.
Savukkeiden hintataso Suomessa on Euroopan kärkipäätä, mutta kaukana kalleimmasta. Britteinsaarilla tupakka-askista saa maksaa vielä muutaman euron enemmän kuin Suomessa. Miksei sitten välittömästi nostettaisi verotusta, ja sitä kautta hintoja vähintään tuolle samalle tasolle, kun tavoitekin on selvä?
Ammattimaisen salakuljetuksen ei ole todettu olevan Suomen markkinoilla suuri ongelma.
Veroilla voidaan vaikuttaa vain verolliseen osuuteen tupakkatuotteiden kokonaiskulutuksesta, ja veroton kulutus on suurilta osin myös tupakkalain tavoittamattomissa. Euroopan komissio on arvioinut jäsenmaiden menettävän tupakkatuotteiden salakuljetuksen takia vuosittain noin 10 miljardin edestä verotuottoja kokonaisverotuottojen ollessa noin 90 miljardia euroa. Korkeampi verollisten tuotteiden hintataso parantaa salakuljetuksen kannattavuutta. Suomen on sekä sijaintinsa että havaintojen perusteella todettu olevan yksi mahdollisista savukkeiden salakuljetuksen kauttakulkumaista Eurooppaan. Silti ammattimaisen salakuljetuksen ei ole todettu olevan Suomen markkinoilla suuri ongelma ainakaan tällä hetkellä.
Sen sijaan veroton matkustajatuonti muodostaa jo nykyisellään kyselytutkimuksien mukaan noin 10 prosenttia savukkeiden kokonaiskulutuksesta huolimatta siitä, että myös EU:n sisärajalla tuontia rajoitetaan tupakkalain tuontirajoituksin. Savukkeiden hinta Venäjällä on vain noin viidenneksen ja Virossa noin puolet Suomen hintatasosta, minkä vuoksi matkustajatuonti on Suomessa huomattavasti suuremman mittakaavan ilmiö kuin Euroopassa yleisesti.
Tupakkaverotus ei ole kuitenkaan vain tasokysymys, vaan verotuksen rakenteella on vaikutusta tupakkamarkkinoiden hintarakenteeseen. Esimerkiksi savukkeiden kohdalla kiinteällä vähimmäisverolla on turvattu se, että savukkeiden verotus on kaikissa tapauksissa aina riittävän korkealla tasolla. Hieman kalliimmissa hintaluokissa yksikköveron ohella purevalla arvoverolla on puolestaan pystytty täyttämään fiskaalisia tarpeita pitämällä myös suhteellinen verorasitus korkeana kaikissa hintaluokissa ja varmistamaan tupakkaverotuoton kasvu aina, kun tupakkatuotteiden hinnat kotimaisilla, erittäin keskittyneillä tupakkamarkkinoilla nousevat.
Tupakkalain kunnianhimoisen tavoitteen ansiosta tupakkaveron korotukset tulevat olemaan tarkastelun alla myös tulevilla hallituksilla. Pitämällä kertakorotukset maltillisina ja hallittuina suojaudutaan parhaiten sellaisilta veronkorotuksiin liittyviltä tupakkamarkkinoihin ja tupakkaveron veropohjaan kohdistuvilta uhkilta, jotka vaarantavat tupakkaveron tavoitteiden saavuttamisen. Tässä on viime vuosina onnistuttu erinomaisesti.
Kuva: Freeimages
Veli Auvinen
Tuoreimmat blogit
Askeleita oikeaan ja takapakkiaSilmät auki, aikuiset – vapea aletaan käyttää jo alakoulussaTietoa, tukea ja yhteistyötäMikä puun maku? Nikotiinipussien makuaineet ovat haaste valvonnalleTupakkateollisuuden oikeudellisesta vastuusta
Kaikki blogit
Kirjoittajat
Anca Toma FriedlaenderAnnamari RouhosAnni PaalumäkiEeva OllilaElina Ala-HeikkiläElisa VäyrynenEmmi KauppilaEsa ÖsterbergHanna OllilaHanne MunterHarri VainioHeikki EkroosHeikki HiilamoHelen StjernaHiski HistorioitsijaIlkka ja Kaija ErkkiläIsabella LencioniJaana MarkkulaJan HolmbergJan SchugkJenni HupliJenni TuomelaJere ReijulaJuha MikkonenJulia KuokkanenJutta VuolamoKaisa HiltunenKaisa ÅbergKaisu PaulantoKari ReijulaKatariina IjäsKatja RiikonenKatri SaarelaKelsey Romeo-StuppyKimmo VehviläinenKirsimarja RaitasaloKlas WinellKristiina PatjaKristina KunttuLeo StraniusMaarit AnderssonMaija KolstelaMarja JuseliusMarjaana Lahti-KoskiMarjatta MontonenMarjo TähtinenMarjo WoodroffeMarketta KupiainenMarkku TervahautaMarko KailasmaaMatti RautalahtiMervi HaraMette StraussMira PatinenMoonika IsomäkiMuusa KostilainenNadja FrederiksenNoora BergOlli SimonenOtto RuokolainenOuti PalkamaOuti SeppäläPatrick SandströmPekka PuskaPia MäkeläPia SundellPäivi ChristensenPäivi TiittanenRaquel Fernández MeginaReija KauppiRiikka KaukinenRiikka VenäläinenRob BranstonSami KuronenSanna KurronenSanna SuikkanenSari AnjalaSarianna PalmroosSatu LipponenSirpa PietikäinenSusanna KaajaSuvi SajaniemiTaina KangasTarja SaarinenTea KalskaTerhi KurkoThomas KarlssonTiina VlasoffTuomas TenkanenUbaldo CuadradoUlla JärviVeli AuvinenVesa Korpelainen