fbpx

Uusi vuosikymmen vie savuttomaan Suomeen

Video sivun alalaidassa.

Onnellista uutta vuotta 2020! Tasan kymmenen vuoden kuluttua Suomi on savuton ja nikotiiniton – alle viisi prosenttia väestöstä käyttää päivittäin tupakka- ja nikotiinituotteita.

Saavutammeko tupakkalain tavoitteen?

Kun nuorena miehenä aloin vähentää Pohjois-Karjalan sydänkuolleisuutta en olisi uskonut, että työikäisten sydänkuolemien määrä tulee romahtamaan yli 80 prosenttia vain reilussa 30 vuodessa. Niin silti kävi. Nyt uskon myös siihen, että tavoite savuttomasta Suomesta on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut globaaliksi tavoitteeksi, että tupakointi vähenee 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Siihen päästään kyllä. Suomen tavoite on kunnianhimoisempi ja aikaa on enää kymmenen vuotta. Maaliin pääseminen vaatii paljon työtä ja toimenpiteitä.

Tupakka- ja nikotiinityöryhmän suositukset lakiin

Lähivuosina on tärkeintä saada tupakkalakiin nopeasti sosiaali- ja terveysministeriön tupakka- ja nikotiinityöryhmän suositukset. Erityisesti on jatkettava tupakkaveron korotuksia. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että hinta on merkittävin tupakointiin vaikuttava tekijä. Ihmiset lopettavat tupakoinnin, koska tupakka vie rahat ja terveyden!

Tupakoivat haluavat lopettaa, ja siinä heitä on myös tuettava. Tarvitsemme lisää vieroituksen tukea sekä yksilötasolla että kansallisesti. Työpaikkojen savuttomuutta tulee valvoa ja edistää. Suomessa on kymmeniätuhansia pieniä työpaikkoja, joissa savuttomuus ei toteudu.

Olisi tärkeää, että myös kansainvälinen kehitys nopeutuisi. Suomi ei ole mikään itsenäinen saareke; elämme yhä kansainvälisemmässä maailmassa. Toivoisin, että EU:ssa kiristettäisiin edelleen tupakkadirektiiviä, Ruotsi lopettaisi nuuskan myymisen ja Baltian maat tehostaisivat omaa tupakkapolitiikkaansa.

Nuuska ja sähkösavuke ovat suurimmat haasteet

Suomessa suurimmat haasteet ovat nuuska ja sähkösavuke. Nuuskan myyntikieltoa olisikin valvottava mahdollisimman tehokkaasti, ja sähkösavukkeen vaaroista ja haitallisuudesta pitäisi yhä levittää tietoa. Sähkösavuke on rinnastettava kaikin tavoin tupakkaan. Valvonnassa on kuitenkin vielä tekemistä esimerkiksi sen suhteen, ettei makuaineita myytäisi sähkösavukeliikkeissä.

Tupakkayhtiöt sanovat tavoittelevansa savutonta Suomea ja maailmaa. Tämä on kaksinaismoralismia, jolla peitellään taloudellisia intressejä. Uusilla savuttomilla tuotteilla halutaan tehdä bisnestä, sillä tupakan kulutus vähenee länsimaissa nopeasti. Samat firmat, jotka väittävät kannattavansa savuttomuutta, markkinoivat tupakkaa kehitysmaissa – siellä, missä suurin osa maailman ihmisistä elää.

Valtava muutos on jo saavutettu

Haasteista huolimatta on syytä iloita, sillä tupakkalaki on jo saanut aikaan valtavan muutoksen. Kun nuorena miehenä aloin melskata savuttomuuden puolesta, tupakka oli vielä syvästi osa suomalaista yhteiskuntaa. Joka paikassa poltettiin. Enemmistö miehistä poltti. Nykyään päivittäin tupakoivia on noin 12 prosenttia väestöstä.

Kehityksen taustalla on asennemuutos väestössä ja päätöksentekijöissä. Tupakka ei ole enää osa suomalaista elämänmuotoa, ja tupakkapolitiikka nauttii kaikkien puolueiden tukea. Olemme positiivisessa kierteessä. Tupakkalakia on helpompi muuttaa, kun väestön tupakointi vähenee – ja edistyksellinen tupakkalaki vähentää tupakointia.

Tässä ilmapiirissä on hyvä jatkaa kohti vuotta 2030.

 

 

Pekka Puska

Professori Pekka Puska on Suomen ASH:n hallituksen puheenjohtaja.