Tupakoivat tarvitsevat tietoa vieroituspalveluista

Oletko kuullut, että 30 vuotta polttanut nikotinisti lopetti tupakoinnin kertalaakista ja ilman tukea? Minä ainakin olen – ja aivan oikeutetusti siihen pystyneet saavatkin suorituksestaan iloita.  Todellisuudessa suurin osa tupakoivista tarvitsee useita yrityksiä lopettamiseen. Nekään eivät välttämättä riitä, ellei vieroituspalveluita ja esimerkiksi läheisten tukea ole saatavilla.

Suomessa nikotiinista vieroituksen perusta on hyvä. Terveydenhuollossa on osaamista ja meillä on Käypä hoito -suositus, jota vieroituksessa hyödynnetään. Ongelmana on, että vieroituspalvelut eivät aina kohtaa tupakoinnin lopettajia.

Voisiko tukea tarjota siellä, missä ihmiset liikkuvat?

Tupakoivat ovat usein sosioekonomisesti haastavassa asemassa. Tupakoivissa on paljon esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia, työttömiä ja maahanmuuttajia, jotka eivät välttämättä muutenkaan löydä palveluita helposti. Ihanteellista olisi, jos vieroituspalveluita tarjottaisiin siellä, missä ihmiset päivittäin liikkuvat. Englannin kunnissa on jalkauduttu yhteisöihin tarjoamaan matalla kynnyksellä tupakoinnin lopettamisen tukea. Voisiko vastaavanlaista toimintaa olla myös Suomessa?

Lisäksi tarvitaan monentyyppisiä vieroituspalveluita, sillä ihmisten tarpeet ja elämäntilanteetkin ovat erilaisia.  Esimerkiksi kokemusasiantuntijoita ja verkossa tapahtuvaa vieroitusta voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Tarjolla olevista vieroituspalveluista tulisi tiedottaa nykyistä näkyvämmin, jotta niistä saataisiin potentiaalinen hyöty irti.

Tupakoinnin lopettamisen tuki kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, mutta tupakka- ja nikotiinivieroitukseen erikoistuneita tupakkaklinikoita on tällä hetkellä liian vähän. Tupakointia ei yleensä nähdä ihmisen ensisijaisena ongelmana. Esimerkiksi päihdehuollossa ajatellaan, että muut asiat pitää ensin hoitaa alta pois, vaikka tutkimusnäyttö osoittaa, että tupakoinnista voi päästä eroon samalla, kun lopettaa päihteiden käytön.

Kyse ei kuitenkaan ole vain terveydenhuollon kehittämisestä tai palveluiden lisäämisestä. Olen usein kysynyt terveydenhuollon ammattilaisilta, ottavatko tupakoijat itse tupakointinsa puheeksi käydessään vastaanotolla. Melkein aina vastaus on, että eivät ota.

Tupakoiva saa sanoa tarvitsevansa apua

Tupakoivat hakeutuvat terveydenhuoltoon yleensä muiden syiden kuin tupakoinnin takia. Moni ajattelee tupakointia ”omana asiana”, josta pitäisi myös päästä eroon omin voimin. Riippuvuutta ei ehkä ymmärretä, vaikka se voi olla hyvin voimakas ja sen hoito voi vaatia ammattilaisen apua. Ihmiset myös aliarvioivat riippuvuuttaan ja yliarvioivat kykyään lopettaa tupakointi.

Meidän on rohkaistava ihmisiä vaatimaan hoitoa nikotiiniriippuvuuteen. Tupakoiva saa sanoa tarvitsevansa apua!