Tupakkateollisuuden voittoihin puuttuminen osaksi tupakoinnin torjuntaa
Blogi “Addressing Industry profits as part of tobacco control” on julkaistu UICC:n verkkosivuilla 9.2.2021. Suomenkielinen käännös julkaistaan tekijän ja UICC:n luvalla.
Useimmat maat käyttävät valmisteveroja tupakkatuotteiden hintojen nostamiseksi tupakkatuotteiden aiheuttamien haittojen vuoksi. Tarkoituksena on kannustaa käytön lopettamiseen sekä ehkäistä käytön aloittamista. Maailman terveysjärjestön mukaan valmisteverojen tulisi olla vähintään 75 prosenttia tupakan vähittäismyyntihinnasta, jolloin voisi ajatella, että tupakkayhtiöillä on vain pieni mahdollisuus suuriin voittoihin.
Itse asiassa tupakkatuotteiden valmistus on korkeista veroista huolimatta erittäin kannattavaa. Suuret voitot aiheuttavat riippuvuutta, aivan kuten niitä tuottavat savukkeetkin. Tupakkayhtiöt haluavat luonnollisesti säilyttää toimintansa ennallaan voidakseen jatkaa savukkeidensa myyntiä ja voittojen tuottamista. Tämän vuoksi tupakkateollisuuden tuottavuuteen puuttumisen pitäisi olla yksi niistä tupakoinnin torjunnan toimenpiteistä, joita valtiot harkitsevat pyrkiessään estämään tupakoinnin aiheuttamia miljoonia kuolemia.
Verrattomat voitot
Tupakkatuotteiden, kuten tehdasvalmisteisten savukkeiden, valmistus ja myynti on lähes lupa painaa rahaa. Vuonna 2015 (viimeisin vuosi, jolta lukuja on saatavilla) maailman kuusi suurinta savukkeiden valmistajaa tekivät yli 62 miljardin US dollarin voitot. Tämä on enemmän kuin Coca-Colan, Walt Disneyn, FedExin, Googlen, Starbucksin ja McDonaldsin yhteenlasketut voitot, jotka olivat 55 miljardia dollaria samana vuonna.
Suuret kokonaisvoitot ovat tupakkayhtiöille mahdollisia, koska yhtiöt voivat tupakkaverosta huolimatta ansaita tupakan myynnistä erittäin korkeat voittomarginaalit. Esimerkiksi Philip Morris International raportoi vuonna 2018 voittomarginaaleista. Maailmanlaajuisesti ne olivat 39 prosenttia ja EU:ssa 43,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yritys sai valmisteverojen maksamisen jälkeen 39 dollaria voittoa jokaista 100 dollaria kohden. Samana vuonna toisen tupakkayhtiön Imperial Brandsin liikevoittomarginaali oli maailmanlaajuisesti 46 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jopa 63 prosenttia.
Tällaiset voittomarginaalit ovat ilmiömäisiä muihin vertailukelpoisten toimialojen yrityksiin nähden. Esimerkiksi Sveitsissä sijaitseva maailmanlaajuinen elintarvike- ja juomayritys Nestlé, jolla on monia tunnettuja kansainvälisiä tuotemerkkejä/tuotteita, pääsi vuonna 2018 15,1 prosentin liikevoittomarginaaliin.
Tupakkayhtiöt onnistuvat tekemään näin suuria voittoja, koska ne myyvät erittäin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavia tuotteita. Niihin ei myöskään kohdistu samoja kilpailupaineita kuin muilla markkinoilla toimivilla yrityksillä. Vahva asema antaa tupakkayrityksille mahdollisuuden kompensoida myyntimäärien laskua korkeammilla hinnoilla ja siten säilyttää tai jopa kasvattaa kokonaisvoittojaan.
Yritykset ovat myös erittäin taitavia veroja koskevissa toimissaan. Ne hyödyntävät erilaisia taktiikoita, joilla heikennetään tupakkaveron korotusten tavoiteltua vaikutusta: yritykset esimerkiksi tarjoavat tuotevalikoimassaan erihintaisia tuotteita ja muuttavat vähittäismyyntihintoja hitaasti välttääkseen äkillisen korotuksen, joka saisi ihmiset lopettamaan. Tupakkayhtiöt vaikuttavat myös varsin eteviä suurten voittojensa verojen alentamisessa. Esimerkiksi British American Tobacco ei näytä maksaneen käytännössä lainkaan yhteisöveroa Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuoden 2009 jälkeen, vaikka se on raportoinut miljardien puntien voitoista ja saanut merkittäviä voittoja Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilta. Lisäksi konsernin pääkonttori on siellä.
Suuret voitot antavat yrityksille mahdollisuuden taistella uusia tupakoinnin torjuntatoimenpiteitä vastaan, ja sen lisäksi myös kannustavat voimakkaasti vallitsevan tilanteen säilyttämiseen. Näin yritykset voivat jatkaa voitokasta toimintaansa myymällä liiketoimintaansa hallitsevia savukkeita.
Savukkeet ovat haitallisia tuotteita ja aiheuttavat erittäin herkästi riippuvuuden. Niiden valmistaminen on halpaa ja niistä ei synny paljon tutkimus- ja kehittämiskustannuksia, mutta niitä voidaan myydä suhteellisen korkeilla hinnoilla. Tämän voittokulun muuttaminen on tuottoisa mahdollisuus tupakoinnin torjunnassa tulevaisuudessa, jos aiomme lopettaa vuosittain miljoonia ihmishenkiä maksavan tupakkaepidemian.
Mitä tulee ottaa huomioon?
Näyttää siltä, että useimmissa maissa tupakkaverotusta voitaisiin korottaa huomattavasti, koska yritykset voivat tehdä näin suuria voittoja. Tupakkavero on hyvä lähtökohta, koska se on yksi tehokkaimmista keinoista tupakoinnin torjunnassa. Tupakkateollisuus vastustaa usein korkeampia veroja väittämällä, että korkeammat hinnat lisäävät väistämättä laitonta tupakkakauppaa. Tupakkateollisuus ei voi oikeasti uskoa väitettään, koska se nostaa usein hintoja silloinkin, kun veroja ei koroteta. Korkeampiin hintoihin on suhtauduttava myönteisesti, sillä ne kannustavat nykyisiä tupakoitsijoita lopettamaan ja estävät muita aloittamasta. Hinnankorotusten pitäisi kuitenkin johtua verotuksesta, jotta niistä saatavat tulot menevät ennemmin valtioille kuin teollisuuden korkeampiin voittomarginaaleihin.
Tupakkayhtiöiden kannattavuuteen tulisi puuttua luovemmin, koska teollisuus voi sysätä valmisteverotaakan tupakoitsijoille korkeampina hintoina. Tupakan tukkuhintojen suoran sääntelyn käyttöönotto heikentäisi teollisuuden voittoja ja antaisi tupakkaveroille suuremmat mahdollisuudet. Toinen houkutteleva mahdollisuus ovat korkeammat verot tupakkatuotteiden tuottamista voitoista. Näin taattaisiin, että tupakkayhtiöt korvaavat suuremman osan aiheuttamistaan vahingoista. Samalla se voisi kannustaa niitä siirtymään muille, vähemmän haitallisille teollisuudenaloille, joita ei verotettaisi näin paljon.
Jos tällaisia toimenpiteitä ei toteuteta, tupakkayhtiöt hyötyvät jatkossakin savukkeidensa aiheuttamasta vahingosta ja kärsimyksestä ja torjuvat joka käänteessä pyrkimyksiä lieventää tupakkaepidemiaa.
Bathin yliopisto: Tobacco Control Research Group -tutkimusryhmä
Rob Branston
Tuoreimmat blogit
Askeleita oikeaan ja takapakkiaSilmät auki, aikuiset – vapea aletaan käyttää jo alakoulussaTietoa, tukea ja yhteistyötäMikä puun maku? Nikotiinipussien makuaineet ovat haaste valvonnalleTupakkateollisuuden oikeudellisesta vastuusta
Kaikki blogit
Kirjoittajat
Anca Toma FriedlaenderAnnamari RouhosAnni PaalumäkiEeva OllilaElina Ala-HeikkiläElisa VäyrynenEmmi KauppilaEsa ÖsterbergHanna OllilaHanne MunterHarri VainioHeikki EkroosHeikki HiilamoHelen StjernaHiski HistorioitsijaIlkka ja Kaija ErkkiläIsabella LencioniJaana MarkkulaJan HolmbergJan SchugkJenni HupliJenni TuomelaJere ReijulaJuha MikkonenJulia KuokkanenJutta VuolamoKaisa HiltunenKaisa ÅbergKaisu PaulantoKari ReijulaKatariina IjäsKatja RiikonenKatri SaarelaKelsey Romeo-StuppyKimmo VehviläinenKirsimarja RaitasaloKlas WinellKristiina PatjaKristina KunttuLeo StraniusMaarit AnderssonMaija KolstelaMarja JuseliusMarjaana Lahti-KoskiMarjatta MontonenMarjo TähtinenMarjo WoodroffeMarketta KupiainenMarkku TervahautaMarko KailasmaaMatti RautalahtiMervi HaraMette StraussMira PatinenMoonika IsomäkiMuusa KostilainenNadja FrederiksenNoora BergOlli SimonenOtto RuokolainenOuti PalkamaOuti SeppäläPatrick SandströmPekka PuskaPia MäkeläPia SundellPäivi ChristensenPäivi TiittanenRaquel Fernández MeginaReija KauppiRiikka KaukinenRiikka VenäläinenRob BranstonSami KuronenSanna KurronenSanna SuikkanenSari AnjalaSarianna PalmroosSatu LipponenSirpa PietikäinenSusanna KaajaSuvi SajaniemiTaina KangasTarja SaarinenTea KalskaTerhi KurkoThomas KarlssonTiina VlasoffTuomas TenkanenUbaldo CuadradoUlla JärviVeli AuvinenVesa Korpelainen