Tupakkateollisuuden uusi missio: savukemyyjistä nikotiinikauppiaiksi

Tupakkateollisuus on vastuussa noin seitsemän miljoonan ihmisen kuolemasta joka vuosi. Teollisuus ei tapa maksavia asiakkaitaan tahallaan, mutta antaa sen tapahtua, koska kuolleiden tilalle löytyy aina uusia kuluttajia. Länsimaissa tilanne on kuitenkin muuttumassa: tällä hetkellä tupakoitsijoiden määrä laskee kaikkialla muualla paitsi Kiinassa ja Afrikassa.

Pitkäjänteisen työn tuloksena tupakkasääntely on kehittynyt lähes kaikissa maailman maissa. Kehitys on ollut erityisen nopeaa vuoden 2005 jälkeen, jolloin Maailman terveysjärjestö WHO:n tupakkasääntelyä koskeva puitesopimus tuli voimaan.

Kansainväliset tupakkayhtiöt pyrkivät estämään ja vesittämään sopimuksen voimaantulon. Voimaantulon jälkeen ne ovat yrittäneet häiritä sopimuksen toimeenpanoa. Samaan aikaan yhtiöt ovat myös alkaneet muuttaa omaa toimintaansa, mikä näkyy sekä tuotekehittelyssä että viestinnässä.

Vuosikymmeniä tupakan terveyshaitat kiistäneet yhtiöt myöntävät nyt tuotteidensa vaarallisuuden. Tupakkatuotteiden valmistuksesta luopumisen sijaan yhtiöt ovat tuoneet markkinoille tuotteita, joita ne kutsuvat ”todennäköisesti vähemmän haitallisiksi”. Viestinnässä yhtiöt korostavat pyrkimystä ”haittojen vähentämiseen”. Yhtiöt ovat jopa väläytelleet luopumista perinteisten savukkeiden valmistuksesta.

Tupakkateollisuuden historia on täynnä toinen toistaan taitavampia silmänkääntötemppuja ja härskimpiä paradokseja. Uusin niistä koskee juuri savuttomuutta. Yhtiöt puhuvat länsimaissa savuttoman maailman puolesta, mutta kehitysmaissa ne houkuttelevat ennen muuta lapsia ja naisia savukkeiden polttajiksi. Todennäköisesti yhtiöt jatkavat aggressiivista savukkeiden markkinointia ja myyntiä niin kauan kuin se vain on jossain sallittua ja mahdollista.

Toinen paradoksi koskee ”haittojen vähentämistä”. Länsimaissa tupakkayhtiöt pyrkivät luomaan nahkansa ”lääkeyhtiöksi”, jotka yrittävät yhdessä terveysviranomaisten kanssa etsiä uusilla tuotteilla ratkaisuja itse luomaansa savukeriippuvuuden ongelmaan. Myös jotkut terveysviranomaiset kannattavat tätä mallia tietyin varauksin muun muassa Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Uudessa Seelannissa.

Kysymys on siitä, millainen rooli nikotiinilla on tulevaisuuden yhteiskunnissa.

Suomen tupakkapolitiikka torjuu jyrkästi – ehkä jyrkemmin kuin mikään muu maa maailmassa – haittojen vähentämisen. Me pyrimme savuttomaan ja nikotiinittomaan maahan vuoteen 2030 mennessä.

Suomen linja on tärkeä myös globaalisti: Viime kädessä kysymys on siitä, millainen rooli nikotiinilla on tulevaisuuden yhteiskunnissa. Tupakkateollisuus haluaa jatkaa voittojen vuolemista riippuvuutta aiheuttavan nikotiinin avulla. Toisin kuin yhtiöt antavat ymmärtää, ne eivät tyydy myymään uusia nikotiinituotteita vain nykyisille savukkeiden polttajille, vaan mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä. Jos tupakkateollisuuden annetaan edetä suunnitelmissaan, on mahdollista, että tulevaisuudessa nikotiinituotteita käytetään kuten savukkeita 1940-luvulla, jolloin monessa maassa oli enemmän tupakoivia kuin tupakoimattomia miehiä.

Tulevaisuudessa tupakkapolitiikan kohtalon kysymyksiä onkin se, miten vetää raja tupakkateollisuuden ja lääketeollisuuden savukkeita korvaavien nikotiinituotteiden välille. Periaatteessa raja on selvä: Tupakkateollisuus pyrkii tuotteillaan ylläpitämään nikotiiniriippuvuutta, kun taas lääketeollisuuden tuotteiden virallisena tavoitteena on vapauttaa käyttäjät nikotiiniriippuvuudesta. Tuotteiden käyttötavat eivät kuitenkaan aina poikkea toisistaan. Jotkut nikotiinikorvaushoitotuotteisiin siirtyneet ovat todenneet, että myös ne voivat ylläpitää nikotiiniriippuvuutta.

Lääkkeinä myytävien tuotteiden valvonta, mukaan lukien käytön valvonta, on kuitenkin paljon tarkempaa ja kattavampaa kuin esimerkiksi tupakkatuotteiden valvonta. Tulevaisuutta ajatellen Suomessa kannattaisikin pohtia sitä, pitäisikö nikotiinikorvaushoitojen myynti palauttaa takaisin apteekkeihin. Näin ero lääkkeiksi määriteltyjen nikotiinikorvaushoitotuotteiden ja tupakkatuotteiden välillä ei jäisi kenellekään epäselväksi.

Kuva: Shutterstock