Tupakkalaki vauhdittaa työpaikkojen savuttomuutta

Tupakkalaki uudistui elokuun puolivälissä – muuttuuko työpaikoilla mikään? Työterveyden professori Kari Reijula vastaa.

Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät muutokset, joita uusi tupakkalaki työpaikoille tuo?

Viimeinkin työpaikkojen sisätiloissa olevat tupakointitilat nostetaan keskusteluun: Jo vanha laki totesi, että tupakansavu EI saa levitä tupakointitiloista muihin tiloihin. Työpaikkojen tupakointitilojen vaatimuksia ei kuitenkaan ole määritelty sen paremmin aiemmin. Ravintoloita koskevassa tupakkalaissa niiden edellytykset olivat tiukat. On hyvä, että kaikki tupakointitilat asetetaan nyt samalle viivalle.

Työantajan on huolehdittava, että tupakansavulle ei altistuta työpaikoilla. Erityisesti pienillä työpaikoilla tilanne on ollut kirjava. Uskon, että työnantajat kieltävät nyt tupakoinnin sisätiloissa ja samalla epämääräiset tupakointihuoneet, -tilat ja -kopit poistuvat. Määräys muistuttaa myös pieniä työpaikkoja, esimerkiksi metallipajoja ja autokorjaamoja siitä, että tupakkalain kohdat koskevat niitäkin.

Uudessa laissa tupakointikieltoja sovelletaan tupakkatuotteiden lisäksi muun muassa sähkösavukkeisiin. Vaikuttaako tämä työpaikkojen käytäntöihin?

Sähkösavukkeet rinnastetaan nyt muihin tupakkatuotteisiin ja pelisäännöt täsmentyvät myös työpaikoilla. Sähkösavukkeita ei siis saa enää käyttää missä tahansa.

Kattavaa tutkimusta tilanteesta ei tietääkseni ole tehty. Uskon kuitenkin, että joillakin työpaikoilla on aiemmin sallittu sähkösavukkeiden tupruttelu sisätiloissa. Nyt laki on selvä: sähkösavukkeiden käyttö on kielletty siellä, missä tupakointikin on. Sähkösavukkeita ei saa käyttää sisätiloissa niin, että niistä vapautuva höyry leviää muualle työtiloihin.

Savuttomien työpaikkojen määrä lisääntyy kiihtyvällä tahdilla.

Ovatko uudet säädökset sinusta riittäviä?

Mielestäni laki etenee oikeaan suuntaan. Toki laki yksin ei vie meitä päämäärään, joka on savuton Suomi vuonna 2030. Tarvitaan kaikkien yhteistä ponnistelua tavoitteeseen pääsemiseksi. Odotan seuraavaksi tupakkatuotteiden saatavuuden rajoittamista entisestään, hinnankorotuksia ja verotuksen kiristämistä, tuotemerkittömiä tupakka-askeja ja merkittäviä tehostustoimia tupakoinnin lopettamisen tukeen.

Tupakkalain noudattaminen työpaikoilla on viime kädessä työnantajan vastuulla. Miten vakavasti työnantajat tähän suhtautuvat?

Kun tupakointi mielletään työkykyä merkittävästi rajoittavaksi tekijäksi, myös työnantajat heräävät tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Tupakointi on sekä terveys- että tuottavuustekijä. Savuttomuus on työpaikalle lisäksi merkittävä myönteinen imagotekijä.

Mikä on arviosi siitä, millä tolalla savuttomuus on työpaikoilla tällä hetkellä?

Terveys ja työkyky ovat tällä hetkellä kovassa huudossa myös työpaikoilla. Siksi savuttomien työpaikkojen määrä lisääntyy kiihtyvällä tahdilla. Nyt työterveyshuoltoon ja työpaikoille tarvitaan toimintamalleja ja työkaluja, jotta lopettamisen tuki etenisi tehokkaammin.

Miten kannustaisit työpaikkoja kehittämään savuttomuutta?

Työterveysyhteistyö on nyt pinnalla työterveyshuollossa. Se tarkoittaa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työpaikka itse on aktiivinen toimija ja mieltää kehittämistoimet sen oman edun kysymykseksi.

Jos – ja toivottavasti KUN – työterveyshuolto saa hyviä työkaluja ja toimintamalleja tupakoinnin lopettamisen tueksi työterveysyhteistyöhön, saadaan uutta vauhtia tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Meillä Helsingin yliopistossa käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke juuri tätä varten eli kohta sen tuloksista kerrotaan laajemminkin. Uusi tupakkalaki vahvistaa pyrkimyksiä kohti savutonta Suomea, jossa savuttomat työpaikat ovat keskeinen osatekijä.

Työpaikkojen savuttomuutta käsitellään myös Savuton Suomi 2030 -hankkeen seminaarissa Helsingissä 21.9.2016. Seminaarin teema on ”Tupakaton työpaikka – savuttomuuteen investoiminen kannattaa”.

Kuvat: Linda Tammisto/ HY ja Savuton Suomi 2030 -hanke