fbpx

Tuoksusta haisevaksi myrkyksi

Tänään käynnistyy valtakunnallinen Tuoksuton viikko. Vähintään joka kymmenes, jopa 40 prosenttia suomalaisista on tuoksuyliherkkiä. Heille tuoksut ja hajut aiheuttavat esimerkiksi päänsärkyä ja pahoinvointia.

Oli tuoksuille herkkä tai ei, ympäristön tupakansavun terveysvaikutukset koskettavat meitä kaikkia. Säännöllinen ympäristön tupakansavun hengittäminen lisää hengityselinten sairauksien sekä keuhkosyövän ja sydänkohtauksen vaaraa. Tupakoimattoman, ympäristön tupakansavulle pitkään altistuneen henkilön keuhkosyöpäriski on lähes saman suuruinen kuin sellaisella tupakoimattomalla henkilöllä, joka on altistunut työssään esimerkiksi asbestille, arseenille ja bentseenille. Äidin altistuminen raskauden aikana ympäristön tupakansavulle vie tupakkakemikaaleja sikiöön vaarantaen tämän kasvun ja kehityksen.

Muutama vuosikymmen sitten ympäristön tupakansavua pidettiin lähes harmittomana ja siitä valittamista tiukkapipojen niuhottamisena. Kuuluihan tupakointi tavanomaiseen elämään. Suomessa tupakkayhtiöt korostivat työpaikkatupakoinnin kieltämisen sijaan huomaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomessa kävi tupakkayhtiöiden konsultteja maailmalta kertomassa, että sisäilmaongelmien todellinen syy ovat riittämätön tuuletus ja ilmastointi, ei tupakansavu. Palstatila tiedotusvälineissä oli taattua.

Suomessa kävi tupakkayhtiöiden konsultteja kertomassa, että sisäilmaongelmien syy oli riittämätön tuuletus, ei tupakansavu.

Kun tieteellinen näyttö ympäristön tupakansavun vaaroista vahvistui ja tutkimukset osoittivat yhä vankemmin tupakansavun terveysvaarat, tupakkayhtiöt ottivat käyttöön hyväntuoksuiset savukkeet ja tupakkatuotteet. Ilmassa ei enää leijunutkaan tunkkainen tupakanhaju, vaan mansikka, toffee, karkki ja persikka. Makuaineita laitettiin myös kapseleina filttereihin, joista käyttäjä sai itselleen mieluisan maun. Niiden avulla lapsia ja nuoria houkuteltiin kokeilemaan tupakointia. Osalle nuorista kokeiluista kehittyi elinikäinen riippuvuus.

Onneksi Suomessa lainsäätäjät ovat olleet valveutuneita ja puuttuneet tupakkateollisuuden markkinointikikkoihin. Kesällä voimaan tulleella tupakkalailla halutaan suojella tulevien sukupolvien terveyttä ja siksi kiellettiin muun muassa makuaineiden ja erilaisten tuoksujen käyttö savukkeissa ja nikotiininesteissä. Tupakan ja nikotiinin maku on karvas eikä houkutteleva. Maku on viesti vaarasta.

Tärkeä askel kohti raitista ilmaa on myös tupakkalain säädös, joka antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnan terveysviranomaiselta tupakointikieltoa myös huoneistoihin kuuluville parvekkeille ja terasseille. Tupakointikielto voidaan määrätä myös sisälle asuntoon silloin, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista estää rakenteita korjaamalla tai muuttamalla.

Tupakansavu ei ole pelkkä tuuletus- tai ilmastointikysymys. Tupakansavu on myrkyllistä, eikä voimakaskaan tuulettaminen poista tupakansavussa olevia vaarallisia hiukkasia. Ainoa kestävä ratkaisu on kehittää lainsäädäntöä niin, ettei kukaan altistuisi tupakansavulle tai nikotiinihöyrylle. Tällä tiellä ollaan Suomessa vankasti. Nyt oikeus raikkaaseen ilmaan mielletään jo perusoikeudeksi, joka menee tupakointioikeuden edelle.

Allergia- ja astmaliiton Tuoksuton viikko järjestetään tänä vuonna 31.10.-13.11.2016. Kampanja mm. haastaa hotellit, kauppakeskukset ja muut julkiset tilat siirtämään tupakointipaikat pois sisäänkäyntien tuntumasta. Tutustu kampanjasivuihin ja osallistu!

Kuvat: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Kuvamuisto

Mervi Hara

Mervi Hara on Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja. Hän ihmettelee elämän monimuotoisuutta ja innostuu uusista haasteista.