Päihdehaitat eivät koske taviksia?

Koko raskausajan päihteitä käyttänyt äiti saa synnytyslaitoksella eteensä uhkavaatimuksen: menetkö hoitoon, vai otetaanko juuri syntynyt vauva huostaan?

Kotiin hälytettyä sosiaalityöntekijää odottaa lohduton näky: puolivuotias vauva makaa sängyssä apaattisena, ei reagoi ääniin tai kosketukseen, ei edes itke, vaikka vaippa on litimärkä. Vanhempia ei näy, puhelun soitti kahdeksanvuotias sisko.

Kaunis koti huokuu ulos asti joulun tunnelmaa: on valot, kuusi ja kynttilät. Takapihalla äiti seisoo kahden lapsen kanssa hangessa, etsii itkuisena puhelintaan, että voisi soittaa taksin. Sisältä kuuluu, kuinka eteisen peili hajoaa säpäleiksi.

Päihdehaitoilla on monet kasvot. Helposti alkoholin suurkuluttajat nähdään marginaaliryhmänä, joiden asiat eivät koske meitä ”tavallisia ihmisiä.” Suurkuluttajia on kuitenkin kaikissa ihmisryhmissä, kaikissa tuloluokissa, kaikilla asuinalueilla, kaikissa ammateissa.

Päihteiden liikakäyttö ei usein näy ulospäin. Voi mennä pitkäänkin, ennen kuin ongelmat kriisiytyvät niin pahoiksi, että muutkin ne huomaavat. Silti tälläkin hetkellä Suomessa joka neljäs lapsi kärsii jollain tavoin äitinsä tai isänsä päihteiden käytöstä. Monilla ensikotien asiakkaista kulissit ovat kunnossa, mutta sitten jokin yksittäinen asia tai tapahtuma lopulta katkaisee kamelin selän.

Toisessa päässä ovat ne päihteiden käyttäjät, joiden riippuvuus on ilmeinen. He ovat usein saaneet mallin alkoholin- ja muiden päihteiden käyttöön jo kotona. Kun vanhempien aika menee päihteidentäyteisen elämän pyörittämiseen, varhainen vuorovaikutus ja lapsen tarpeista huolehtiminen kärsivät. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa ja alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuodessa noin 600.

Alkoholilaista käytyä keskustelua seuratessa en lastensuojelun ammattilaisena voi kuin ihmetellä sitä, miten vieraantuneita arjesta jotkut päättäjät tuntuvat olevan. He eivät näe päätöstensä vaikutuksia lapsiin ja sivuuttavat täysin asiantuntijoiden lausunnot, joiden viesti on hyvin yksiselitteinen: Kun alkoholin saatavuus paranee, kulutus kasvaa. Piste. Tästä ei ole mitään epäilystä. Samalla kasvavat ja lisääntyvät myös ongelmat.

On turha väittää, että kukaan ei vaihda kolmosolutta neloseen vain siksi, että sitä saa lähimarketista. Totta kai vaihtaa.

Alkoholiongelmista kärsivien lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisessa alkoholipolitiikka on ihan keskeinen tekijä. Alkoholin saatavuuden vähentäminen on tärkeintä. On turha väittää, että kukaan ei vaihtaisi kolmosolutta neloseen vain siksi, että sitä saa lähimarketista. Totta kai vaihtaa.

On huolestuttavaa, jos alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja ei enää uuden alkoholilain myötä pidetä kansanterveysasiana, vaan yksilöiden omana ja itse hankittuna ongelmana. Ei kukaan valitse alkaa juoda liikaa alkoholia, kyseessä on joskus salakavalastikin paheneva riippuvuus. Tämän asian hämärtäminen hankaloittaa entisestään paitsi alkoholiriippuvaisten ja suurkuluttajien, myös heidän perheidensä asemaa.

Hoitamattomien päihdeongelmien haitat ovat jo tällä hetkellä erittäin suuret, mutta mitkään resurssit eivät riitä paikkaamaan niitä vahinkoja, joita seuraisi alkoholin saatavuuden lisäämisestä. Haitat moninaistuvat ja lisääntyvät ja ne kohdistuvat monelle sektorille. Siinä mennään nopeasti miinukselle sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

Kuva: Shutterstock