Tyrniä ja ksylitolia – nuuska naamioidaan terveystuotteeksi
Nuuskateollisuus hämää kuluttajia luomalla terveysimagoa, kertoo EHYT ry:n Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Saija Himanka.
Saija Himanka on seurannut Haaparannan nuuskarallia kymmenen vuotta ja haastatellut satoja nuuskan käyttäjiä sekä välittäjiä. Hän kertoo, että Haaparannassa on tällä hetkellä 4–5 pientä kauppaa, jotka saavat pääosan liikevaihdostaan nuuskan myynnistä. Jokin aika sitten myös Haaparannan Ikean liikekiinteistöön aukesi uusi kauppa.
”Nuuskakauppiaat ennustavat, että tänä syksynä myydään Haaparannassa ennätysmäärä nuuskaa.”
Himangan mukaan nuuska koetaan Pohjois-Suomessa osaksi kulttuuria, eikä sitä mielletä kovin haitalliseksi. Asenteisiin vaikuttaa vahvasti nuuskateollisuus itse.
”Nuuskateollisuus on luonut kuvaa terveellisemmästä ja paremmasta vaihtoehdosta ja korostanut tupakoinnin keuhkosyöpäriskiä.”
Nuuskan imago on muuttunut
Himangan mukaan nuuskan imagossa on kymmenessä vuodessa tapahtunut suuri muutos. Nuuskaan on lisätty muun muassa ksylitolia, koivunmahlaa ja tyrniä terveellisen mielikuvan aikaan saamiseksi. Todellisuudessa terveellisiä vaikutuksia ei synny, sillä määrät ovat hyvin pieniä. Kyse on nimenomaan mielikuvasta.
”Kun jokin – kuten tyrni – todetaan kansainvälisissä tutkimuksissa terveelliseksi, ei mene aikaakaan, kun tämä maku ilmestyy nuuskamarkkinoille. Ksylitolia nuuskaan alettiin lisätä, kun keskusteluun nousivat nuuskan haitat suunterveydelle. ”
Tyrni ja koivunmahla ovat naisille, ja rasiat ovat kauniita
Nuuskaa markkinoidaan terveysmielikuvilla etenkin tytöille ja naisille.
”Pojille ja miehille suunnattuihin tuotteisiin liitetään mielikuvia metsästyksestä, alkoholista, voimasta ja jääkiekosta. Tyrni ja koivunmahla ovat naisille, ja rasiat ovat kauniita.”
Keittiöremontteja ja joululahjarahaa
Himangan mukaan nuuskan salakuljettajien taustat ovat hyvin erilaisia.
”Osa on tavallisia perheenäitejä ja -isiä, jotka hakevat nuuskalastin pari kertaa vuodessa ja teettävät rahoilla keittiöremontin tai tekevät ulkomaanmatkan. Jotkut ovat narahtaneet poliisille, kun ovat yrittäneet laittaa pankkiin ison summan käteistä. Lisäksi on niitä, jotka hakevat joka viikko pieniä määriä.”
Salakuljettajissa on johtajia ja työttömiä
Salakuljettajia on myös kaikista sosiaaliryhmistä. Himanka kertoo, että osa hakee nuuskaa vanhoilla Ladoilla, osa luksusautoilla. Salakuljettajissa on johtajia ja työttömiä, nuoria ja eläkeläisiä.
”Joitain vuosia sitten haastattelin eläkeläisiä, jotka olivat hankkineet joululahjarahoja nuuskaa hakemalla.”
Nuoret käyttäjät eivät ole tupakoineet
Himangan tapaamista nuuskaavista nuorista suurin osa ei ole aiemmin käyttänyt nikotiinituotteita. Yli 25-vuotiaista moni on kuitenkin aiemmin tupakoinut – tai tupakoi edelleen.
”Nuuskaa markkinoidaan tupakoinnin lopettamiseen, mutta nuuskaan siirryttäessä nikotiinimäärät yleensä kasvavat.”
Vahvasta nuuskasta on vaikea irrottautua
Himanka kertoo, että Suomessa käytetään paljon vahvempaa nuuskaa kuin Ruotsissa, ja siitä irrottautuminen on vaikeaa.
”Osa käyttäjistä sanoo haluavansa lopettaa, mutta ei tiedä, miten se onnistuu.”
Monen mielestä nuuskaa on helppo käyttää, koska sitä ei huomaa ulospäin, eikä käytettäessä tarvitse pitää taukoa, kuten tupakoidessa. Nuuska houkuttelee myös makuvaihtoehdoillaan, kun taas tupakassa maut on kielletty.
Nikotiinipussit ovat uusin haaste
Nuuskan rinnalle on viime vuosina noussut toinen samankaltainen tuote – nikotiinipussit. Himanka kertoo, että nuoret puhuvat nikotiinipusseista jopa ”terveysnuuskana”.
”Nuuskateollisuus on halunnut luoda tuotteen, johon kehittyy voimakas riippuvuus, mutta joka vaikuttaa terveellisemmältä. Koska nuuska on EU:ssa kielletty, nuuskateollisuus kehitti nikotiinipussit.”
Nuoret puhuvat nikotiinipusseista ”terveysnuuskana”
Himangan mukaan nikotiinipussit ovat ongelmallisia, koska ne ovat nuuskateollisuuden tuote, jota säädellään lääke- eikä tupakkalaissa. Nikotiinipusseja on lähes mahdotonta erottaa valkaistuista nuuskapusseista, eikä pussien ulkonäössä ole eroa, oli nikotiinia hyvin paljon tai vähemmän.
”Mistä esimerkiksi tiedämme, käyttääkö nuori nikotiinipusseja tupakkatuotteesta vieroittumiseen, vai käyttääkö hän nuuskaa?”
Tietoa haitoista tarvitaan lisää
Himangan mielestä olisi tärkeää, että ihmiset saisivat tietoa nuuskan ja nikotiinin haitoista. Toistaiseksi nikotiinipusseista on vain vähän tutkimustietoa, minkä vuoksi keskustelua niistä on vaikeaa käydä.
”Tutkimustietoa myös nuuskasta tarvitaan lisää. Esimerkiksi vanhemmat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset eivät tiedä nuuskasta kovin paljon. Heistä moni elää yhä ajassa, jolloin nuuska oli paljon miedompaa kuin nyt.”
