Savuttomuus sydämen asiana

Sydäntaudit ovat yhä suomalaisten yleisin kuolinsyy – ja tupakka sydämen vihollisista suurimpia. Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax uskoo, että savuttomuutta edistetään hyvällä tupakkapolitiikalla ja hyvinvointiyhteiskunnan vaalimisella.

Tuija Braxin mukaan sydänterveydestä ei voi puhua mainitsematta tupakkaa.

”Mielenterveyden ja metabolisten tekijöiden ohella tupakka on sydämen kärkiriskejä. Monilla mittauksilla tupakka on suurin riskitekijä.”

Monilla mittauksilla tupakka on suurin riskitekijä.

Brax kertoo, ettei suuri yleisö vieläkään tiedä, että sydän- ja verisuonitaudit tappavat eniten suomalaisia ja vievät eniten potentiaalisia elinvuosia. Työtä siis riittää.

”Sydän- ja verisuonitaudit tuottavat eliniän eroja enemmän kuin mitkään muut taudit. Toisilla on vain haalea muistikuva isovanhemmistaan, kun taas jotkut isovanhemmat tanssivat lastenlastensa häissä.”

Samalla sydänterveyteen kietoutuu lähes kaikki ympärillämme oleva.

”Kun kansantalous on huono, sydänhuoliakin on enemmän. Masennus on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Hiukkaspäästöt ja vaikkapa ilmastonmuutoksen aiheuttamat metsäpalot ovat sydämelle vaarallisia. Toisaalta lukeminen ja kulttuurin kuluttaminen parantavat sydämen terveyttä, samoin luonnossa oleskelu.”

Tupakointia ei Suomessa romantisoida

Brax on toiminut Sydänliiton pääsihteerinä vuodesta 2015, ja lisäksi hänellä on pitkä kokemus poliitikkona. Hän toimii myös Euroopan sydänjärjestöjen varapuheenjohtajana.

Suomen tupakkapolitiikkaa pidetään Braxin mukaan Euroopassa esimerkillisenä.

”Tupakkalainsäädäntö ja tupakkaveron kiristäminen on mennyt Suomen poliittisella kentällä paremmin läpi kuin monessa muussa maassa.”

Brax toteaa, että Suomessakin esimerkiksi ravintolatupakoinnin kieltämistä pidettiin aluksi ”nolona” vaatimuksena.

”Enää ei ole sellaista poliittista liikehdintää, että tupakoitsijan pitäisi saada tupakoida. Tupakoinnin romantisointia tapahtuu vain pienissä poliittisissa lokeroissa, ei merkittävästi. Monissa Euroopan maissa sitä vielä on.”

Parveketupakointiin liittyvä lainsäädäntö on yhä keskeneräinen.

Tästä huolimatta savuttomuuden saralla riittää tehtävää Suomessakin. Brax mainitsee esimerkkinä parveketupakoinnin.

”On hyvä, että parveketupakointiin voi tietyillä edellytyksiä puuttua, mutta parveketupakointiin liittyvä lainsäädäntö on yhä keskeneräinen.”

Hyvinvointiyhteiskunta vaalii savuttomuutta

Jos tupakkalain tavoite toteutuu, Suomi on savuton ja nikotiiniton vuonna 2030. Uskooko Brax, että maaliin päästään?

”Hyvinvointiyhteiskunta on säilytettävä, jotta koulutus, työllisyys ja laajasti ottaen hyvinvointi suojaavat kaikkia tupakoinnilta.”

Alueiden eriarvoistumisessa puhutaan usein koulujen eriarvoisuudesta, mutta sama ilmiö näkyy myös tupakoinnin yleisyydessä. Myös uussuomalaisuuden piirissä tupakointi on joiltain osin yleistä.

”Seuraavan sukupolven pitää tietää, että vaikka isä polttaa, ei itse tarvitse alkaa polttaa.”

Nuuskan osalta tilanne on kestämätön.

Brax pitää tärkeänä myös nuuskan ja sähkösavukkeiden käytön ehkäisyä.

”Nuuskan osalta tilanne on kestämätön. Rajalle on saatava tehokkaampaa valvontaa – niin kauan, kun EU ja Ruotsi pitävät kiinni nykytilanteesta.”

Valistustakin tarvitaan lisää.

”Markkinoijien harhaanjohtavat houkutuspuheet eivät pidä paikkaansa. Esimerkiksi urheilun piirissä on vielä taskuja, joissa on harhaluuloja siitä, ettei nuuska heikennä suorituskykyä. Roolimallien merkitys on suuri sekä hyvässä että pahassa.”

Kuva: Pia Inberg

Tuija Brax

Tuija Brax
• Sydänliiton pääsihteeri vuodesta 2015
• Kansanedustaja 1995–2015
• Vihreiden puheenjohtaja 1995–1997
• Oikeusministeri 2007–2011

Kuva: Pia Inberg