Heidi Hautala: Muovidirektiivissä tupakkalobbaus onnistui vain osittain

Vuosi sitten hyväksytty EU:n muovidirektiivi kielsi monet kertakäyttöiset muovituotteet, kuten pumpulipuikot ja kertakäyttölautaset. Silti mikromuovia sisältävät tupakan filtterit saivat jäädä. Vaikuttiko taustalla tupakkateollisuus?

”Tupakan filtterit ovat merkittävä mikromuovia sisältävä roska. Muovidirektiivistä tuli laiha kompromissi, ja sen taustalla oli varmasti teollisuuden lobbausta”, europarlamentaarikko Heidi Hautala kiteyttää.

Hän pitää direktiiviä kuitenkin hyvänä lähtökohtana myös tupakan ympäristövaikutusten vähentämiselle. Direktiivissä sovelletaan ”saastuttaja maksaa” -periaatetta tuotevalmistajiin erityisesti tupakkatuotteissa. Lain mukaan tuotteiden ympäristöön joutumisesta koituvat haitat on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä.

”Ensimmäiset askeleet on tupakan osalta otettu valmistajavastuun kautta, ja se osoittaa, ettei teollisuus onnistunut lobbauksellaan täysin vaikuttamaan. Filttereiden ympäristövaikutuksiin palataan varmasti vielä. Muutos ei tapahdu ensi kuussa, mutta ennen pitkää. Esimerkiksi EU:n kemikaalivirasto on jo tehnyt suosituksia filttereiden osalta.”

Hautala arvioi, ettei tupakan ympäristövaikutuksia ole vielä muutoin juuri huomioitu EU:n ympäristöpolitiikassa.

”Ilmastonmuutos tuo uutta ulottuvuutta tupakan haittoihin. Esimerkiksi viljelymaan käyttö muuhun kuin elintarvikkeisiin on iso kysymys, ja siksi myös tupakan vaikutukset pitäisi ottaa paremmin huomioon. Tupakkaa ei pidä verrata esimerkiksi kaakaoon tai kahviin, jotka katsotaan kuitenkin elintarvikkeiksi.”

Terveysnäkökulma vahvistuu

Tupakkayhtiöiden lobbauksella on pitkät perinteet, mutta Heidi Hautalan mukaan sillä ei ole enää yhtä voimakasta merkitystä kuin menneinä vuosina. Hän kiittelee erityisesti WHO:n tupakkasopimusta, joka vaatii läpinäkyvyyttä EU:n ja teollisuuden vaikuttajien välisiltä keskusteluilta.

”Olen itse osallistunut tilaisuuteen, jossa parlamentin puhemies vetosi ryhmien puheenjohtajiin, jotta nämä pysäyttäisivät ensimmäisen tupakkatuotedirektiivin edistämisen. Tämä tapahtui 1990-luvulla. Näin ei voisi enää nykypäivänä tapahtua.”

Direktiivi oli kokonaisuudessaan hyvä saavutus

Euroopassa tupakkalobbauksen huippu nähtiin vuonna 2013, jolloin valmisteltiin uutta tupakkatuotedirektiiviä. Tuolloin teollisuus käytti oman ilmoituksensa mukaan 8 412 500 euroa. Parlamentin jäsenet ja henkilöstö kuvailivat tupakkalobbausta aggressiiviseksi, ja sitä harjoittivat niin perinteiset tupakkayhtiöt kuin sähkösavukeyritykset. Europarlamentaarikkoja huomioitiin yllätysvierailuilla, ilmaisilla sähkösavukkeilla kuin illalliskutsuilla. Parlamentaarikot kertoivat myös kohdennetuista sähköposti- ja sosiaalisen median kampanjoista sekä epäsuorasta lobbauksesta, jossa tupakkateollisuuden rooli oli häivytetty. Direktiivi tuli voimaan vuonna 2014, ja sitä alettiin soveltaa vuonna 2016.

”Tämä direktiivi oli kokonaisuudessaan oikein hyvä saavutus, ja samalla se oli osoitus, että kansanterveydellinen näkökulma voi voittaa voimakkaasta lobbauksesta huolimatta. Tähän ei päästy ilmaiseksi, vaan siihen vaadittiin paljon ponnisteluja. Myös järjestöt, kuten Suomen ASH, tekivät tärkeää työtä terveysnäkökulman esillä pitämiseksi.”

Lapsityövoimalle no-go

Ympäristökysymysten lisäksi Heidi Hautala tuo esille lapsityövoiman käytön tupakkaviljelmillä. Esimerkiksi Malawissa vuokraviljelijöiden palkat ovat niin pienet, että heidän on otettava lapset töihin. Aihe on järkyttänyt niin parlamentin kuin komission jäseniä.

”Tämä osoittaa tupakkateollisuuden häikäilemättömyyden. Lapsityövoiman käyttö millään alalla Euroopassa on täysin no-go. Myös komission puheenjohtaja vaatii tässä asiassa nollatoleranssia”, ihmisoikeuksien alivaliokunnan jäsenenä toimiva Hautala painottaa.

Tässäkin asiassa on toiveita paremmasta. Hautala kertoo, että British American Tobacco on haastettu oikeuteen malawilaisten tupakkaviljelmien työntekijöiden puolesta. Leigh Day -lakitoimiston asianajajat vaativat korvauksia yli 350 malawilaiselle vuokraviljelijälle ja heidän perheilleen. Yritys arvioi, että määrä nousee jopa 15 000 asianosaiseen lapsityöntekijään.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala on Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä ihmisoikeuksien alivaliokunnan jäsen sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan varajäsen.

Lähteet

Euroopan parlamentti, lehdistötiedote 27.3.2019: Parlamentti sinetöi kertakäyttömuovin kiellon vuoteen 2021 mennessä.

Lobbyfacts.eu: 2013 was the big year for tobacco industry lobbying

Corporate Europe Observatory: Tobacco lobbyists all fired up ahead of key vote

The Guardian 31.10.2019: BAT faces landmark legal case over Malawi families’ poverty wages

 

Heidi Hautala

Heidi Hautala
Heidi Hautala on vihreiden europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja.