Tutkittu tieto on vaikuttavan sosiaali- ja terveyspolitiikan kulmakivi

Onnistunut ja tavoitteellinen sosiaali- ja terveyspolitiikka edellyttää sen vaikutuksien seurantaa ja arviointia. Kattavat seurantajärjestelmät ja tutkimus ovat tälle keskeinen edellytys, mikä suomalaisessa tupakkapolitiikassa on tunnistettu jo varhaisessa vaiheessa.

Ensimmäinen tupakkalaki astui voimaan vuonna 1977. Heti seuraavana vuonna THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos aloitti seurannan Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksella. Kansantautien riskitekijöiden systemaattinen seuranta väestötasolla oli käynnistetty jo vuonna 1972 FINRISKI-tutkimuksella, osana Pohjois-Karjala-projektin arviointia. Tampereen yliopisto puolestaan aloitti Nuorten terveystapatutkimuksen vuonna 1977.

Väestötutkimuksilla on sittemmin voitu osoittaa muun muassa, että tupakkalaki ehkäisee tupakointia, ja tupakansavulle altistuminen vähenee työpaikkojen tupakointikieltojen ansiosta.

Lisäksi on voitu osoittaa, että tupakoinnin vähenemisellä on ollut merkittävä vaikutus miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähenemiseen.

Tutkittu tieto kannustaa jälleen uusiin toimiin

Viimeisimpänä havaittiin, että erot tupakoinnin yleisyydessä koulutusryhmien välillä ovat kuitenkin kasvaneet. Erojen kasvu näkyy tupakoinnin ohella myös nuuskaamisessa, jo nuorilla. Tutkittu tieto kannustaa siis jälleen suunnittelemaan uusia ja kohdennettuja toimia sekä seuraamaan ja arvioimaan niiden vaikutuksia eri väestöryhmissä.

Laadukkaan ja päivittyvän tietopohjan luominen ja ylläpitäminen on tietoon perustuvan päätöksenteon pohja, joka edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä ja resursointia. Väestötutkimusaineistoilla on edistetty suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Niiden tietopohjaa on käytetty tieteellisen tutkimuksen lisäksi muun muassa kansanterveysstrategioiden muodostamiseen, hoitosuosituksiin, lainsäädännön kehittämiseen, ehkäisyohjelmiin, riskilaskureihin ja vähentämään epäterveellisiä tuotteita markkinoilta.

Tahaton ja tahallinen väärä tieto ja tulkinta leviävät nopeasti

Tutkittu tieto ja väestötutkimukset kohtaavat kuitenkin monenlaisia haasteita. Yhä harvempi tutkimukseen kutsuttu vastaa perinteisiin kyselytutkimuksiin, ja osallistumiseen tarvitaankin uudenlaisia tapoja ja motivointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterien, mukaan lukien työterveyden, tuottama tieto nousee entistä tärkeämpään rooliin, mutta sen hyödyntäminen edellyttää samalla elintapojen ja hoitomuotojen yhä yhdenmukaisempaa ja aktiivisempaa kirjaamista.

Tutkittu tieto tarvitsee myös tulkintaa ja tiedon kommunikoimista päättäjille, medialle ja kansalaisille. Tutkijoiden ja tutkimuslaitosten on tuotettava tutkittua tietoa ja puolustettava sen hyödyntämistä erityisesti tilanteissa, joissa erilaiset omaan kokemukseen ja omiin intresseihin pohjautuvat näkökulmat kilpailevat huomiosta perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Tällaisessa kilpailevien viestien tulvassa tahaton ja tahallinen väärä tieto ja tulkinta leviävät nopeasti, ja tavallisen kansalaisen on vaikeaa hahmottaa eri viestien taustalla olevia intressejä.

Tupakkateollisuus pyrkii aktiivisesti mukaan terveyspolitiikkaan

Elinkeinot, joiden tuotto syntyy terveydelle haitallisten ja riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden kuluttamisesta, ovat myös aktiivisia tutkimustiedon tuottajia ja tulkitsijoita. Esimerkiksi tupakkateollisuus pyrkii aktiivisesti mukaan terveyspolitiikkaan määrittelemään ratkaisuja kansanterveysongelmaan, jonka se on itse tuotteillaan luonut. Se edistää tätä tavoitetta mm. rahoittamalla tutkimusta ja viestintää riippumattomaksi esitettyjen etujärjestöjen kautta. Osaksi ratkaisua tarjotaan yritysten uusia tuotteita, samalla kun huomiota ohjataan pois tutkitusti tehokkaiden keinojen käytöstä. Vaikuttava ja laadukas tieto edellyttääkin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tutkimusmenetelmistä, rahoituslähteistä ja eturistiriidoista.