Savuttomuus on tärkeää myös raskausajan jälkeen – ei unohdeta pikkulasten vanhempia
Raskaudenaikainen tupakointi on laskussa, mutta edelleen 11 prosenttia raskaana olevista tupakoi Suomessa. Useimmat heistä ovat nuoria ja matalasti koulutettuja. Reilu puolet lasta odottavista tupakoijista onnistuu lopettamaan raskauden aikana. Raskaus motivoi lopettamaan, mutta savuttomuus voi tuntua vauvan odotukseen liittyvältä pakolta. Sisimmässään moni ajattelee aloittavansa uudelleen vauvan synnyttyä. Näin käykin puolelle niistä äideistä, jotka lopettivat tupakoinnin raskaana ollessaan.
Pikkulasten vanhemmista vähintään joka kymmenes tupakoi päivittäin
Filha ry:n Pikkutöppöset-hankkeessa tarjotaan tupakoinnin lopettamisen tukea paitsi vauvaa odottaville ja raskautta suunnitteleville, myös pienten lasten vanhemmille. Pikkutöppöset tarjoaa neuvontaa ja vertaistukea anonyymisti verkossa, sillä raskaana olevien kynnys osallistua kasvokkain järjestettäviin vieroitusryhmiin on korkea. Moni kokee tupakoinnista syyllisyyttä ja häpeää. Myös pienten lasten vanhempien voi olla helpompaa osallistua vertaistapaamisiin kotoa käsin.
Suomessa raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys ja haitat ovat usein esillä, mutta vähemmän puhutaan pienten lasten vanhempien tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä. Tutkimustietoa aiheesta on niukasti ja useimmat tilastot koskevat päivittäistä tupakointia. THL:n mukaan vauvaperheiden äideistä neljä prosenttia ja isistä kahdeksan prosenttia tupakoi päivittäin, joskin alueelliset erot ovat suuret. Pikkulasten vanhemmista vähintään joka kymmenes tupakoi päivittäin.
Tupakointi jää herkästi muiden tärkeiden aiheiden varjoon neuvolassa
Tupakoinnista onkin tärkeää kysyä ja keskustella neuvoloissa myös raskausajan jälkeen. Tupakointi jää herkästi muiden tärkeiden aiheiden varjoon. Vauvan synnyttyä vastaanotolla keskitytään esimerkiksi vauvan kasvuun, kehitykseen ja uneen. Tupakoinnin puheeksi ottaminen olisi luontevaa etenkin imetyksestä keskusteltaessa. Tupakointi heikentää äidinmaidon erittymistä ja lisää riskiä vauvan koliikkiin ja vatsavaivoihin. Tupakansavulle altistuminen lisää muun muassa lapsen infektioherkkyyttä ja astmariskiä.
Kumppanin tupakoimattomuudella on iso merkitys raskauden aikana, mutta myös sen jälkeen. Molempien vanhempien savuttomuus antaa lapselle terveellisemmän kasvuympäristön sekä mallin savuttomuudesta. Tupakoivien vanhempien lapset tottuvat pitämään tupakointia normaalina osana arkea. He tulevat itsekin tupakoimaan todennäköisemmin kuin savuttomien vanhempien lapset. Vanhempien tupakointi voi aiheuttaa pienelle lapselle myös turvattomuutta, kun vanhempi poistuu lapsen vierestä useita kertoja päivässä tupakoimaan. Isommat lapset saattavat huolestua vanhempien terveydestä.
Ammattilaisen rooli on nostattaa vanhempien luottamusta onnistua
Kaikesta huolimatta tupakoinnin lopettaminen kuormittavan pikkulapsiarjen keskellä voi olla vaikeaa. Uupumusoireita on todettu joka kolmannella vanhemmalla, ja tupakointi saattaa olla yksi keino hallita stressiä ja negatiivisia tunteita. On todettu, että myös pienten lasten vanhemmat kokevat syyllisyyttä tupakoinnistaan. Syyllisyys voi heikentää pystyvyyden tunnetta lopettamiseen ja ruokkia tupakointia entisestään. Ammattilaisen rooli onkin kannustaa ja nostattaa vanhempien luottamusta onnistua ja pysyä savuttomana. Onnistuminen ja uusi arki ilman tupakkaa on voimaannuttava kokemus, joka tukee muillakin elämän osa-alueilla.
On hyvä muistaa, että lapsiperhearjessa on myös monia savuttomuuteen kannustavia tekijöitä. Moni vanhempi ei halua lapsensa huomaavan tupakointia, eikä tupakka useimmiten näy niissä ympäristöissä, joissa lapsiperheet liikkuvat. Savuttomana pysymisessä on pitkälti kyse uusien tottumusten omaksumisesta. Samoin arjen rutiinit ovat tärkeitä lapsiperheissä – ja savuttomuus sopii niihin erinomaisesti.
