Savuttomuus on tärkeää allergiaa tai astmaa sairastaville 

Astmaa tai allergioita sairastava voi joutua tahtomattaan tilanteeseen, jossa hän altistuu sairauden oireita pahentaville ärsykkeille. Elämme parhaillaan koivun siitepölykautta, ja monelle meistä siitepöly aiheuttaa ärsytysoireita. Allergiaoireet voivat heikentää myös astman hoitotasapainoa. Tupakansavukin kuuluu ärsykkeisiin, joiden tiedetään lisäävän astmaoireita. Näiden kahden ärsykkeen ero on siinä, että siitepölyä emme voi ympäristöstä vähentää tai poistaa, kun taas tupakansavulle altistumiseen voidaan vaikuttaa.

Savuttomuus ja savuttomat ympäristöt edesauttavat astmaa ja allergiaa sairastavien hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. Toisaalta ei ole olemassa sellaista väestöryhmää, joka ei hyötyisi savuttomuudesta. Erityisesti lapset ja kaikenikäiset keuhkosairaat ovat alttiita tupakansavun haittavaikutuksille.

Siitepölyä emme voi ympäristöstä poistaa, kun taas tupakansavulle altistumiseen voidaan vaikuttaa

Savuttomuuden hyöty on merkittävä sekä yksilöiden että yhteisöjen terveydelle. Savuttomuutta edistämällä voidaan ehkäistä tupakoinnin primäärisiä, sekundaarisia ja tertiäärisiä haittavaikutuksia. Myös taloudellisia resursseja säästyy.

Tutkimustieto osoittaa, että tupakansavulle altistuneet lapset ovat alttiimpia allergioille ja sairastavat muita enemmän hengitystieinfektioita, astmaa ja korvatulehduksia (1). Suojelemalla lapsia passiivisen tupakoinnin haitoilta voidaan ehkäistä merkittäviä kansansairauksia ja vähentää niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Erityisesti kannattaa panostaa pienten lasten vanhempien tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Tupakoivien vanhempien tulisi saada vieroituksen tukea hyvin matalalla kynnyksellä. Tästä hyötyisi koko perhe.

Tupakansavulle altistuneet lapset ovat alttiimpia allergioille

Nopein tapa helpottaa astmaoireita on lopettaa tupakointi, sillä se heikentää astmalääkkeiden tehoa. Lisäksi tupakansavulle altistuminen voi olla astmaa pahentava ärsyke. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tiedostaa, että astmaa ja muita keuhkosairauksia sairastavat tupakoivat yhtä usein kuin muu väestö (2).  Näin ollen on tärkeää panostaa myös jo sairastuneiden tupakoivien nikotiinivieroitukseen ja savuttomuuden tukemiseen.

Savuttomien elinympäristöjen priorisoimisen pitäisi olla itsestään selvää. Erityisesti koteja tulisi suojella tupakansavulta. Meihin Allergia-, iho- ja astmaliittoon ollaan usein yhteydessä kotiin kulkeutuvan tupakansavun terveyshaittojen vuoksi. Yhteydenottajat kokevat, että erityisesti asunto-osakeyhtiöissä on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen savuttomuuteen liittyvistä asioista.

Erityisesti koteja tulisi suojella tupakansavulta

Tupakointi on tällä hetkellä tupakkalain perusteella kielletty taloyhtiön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa, kuten rappukäytävissä, pesutuvissa, kerhohuoneissa ja yhteisissä saunatiloissa (3). Kuitenkin muiden asukkaiden tupakointi sisällä asunnoissa tai omalla parvekkeella aiheuttaa monelle terveyshaasteita. Jo vähäinenkin määrä tupakansavua voi vaikeuttaa keuhko- ja hengityssairauksista kärsivien hoitotasapainoa ja lisätä sairauden oireita. Yhteydenottajat ovat kuvanneet, miten esimerkiksi kerrostalohuoneistossa asuvan on vaikea lähteä hakemaan tupakointikieltoa kunnalta, sillä prosessi on raskas.

Allergia-, iho- ja astmaliittoon ollaan usein yhteydessä kotiin kulkeutuvan tupakansavun  vuoksi

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kehittämistyöryhmä julkaisi tammikuussa mietinnön, jossa ehdotetaan tupakkalakiin muutoksia. Mietinnön ehdotukset ovatkin askel parempaan suuntaan. Työryhmä ehdottaa uusiin vuokrasuhteisiin automaattista tupakointikieltoa niin asuinhuoneistossa, siihen kuuluvalla parvekkeella sekä ulkotiloissa. Työryhmä ehdottaa myös, että asuntoyhteisössä voitaisiin tehdä enemmistön äänillä päätös tupakointikiellosta asuinhuoneistoissa, niiden parvekkeilla ja vastaavissa asukkaiden käytössä olevissa ulkotiloissa, jos niistä voi kulkeutua savua muiden asukkaiden tiloihin (4). Liittona kannatamme ehdotuksia. Näillä toimilla voitaisiin mahdollistaa entistä useammalle aidosti savuttomia kotiympäristöjä ja vähentää nikotiinituotteiden aiheuttamia terveyshaittoja.

Kansallisten savuttomuuteen ja nikotiinittomuuteen tähtäävien ohjelmien, tupakkalain mahdollisten muutosten sekä savuttomuuden hyödyistä kertovan tiedon lisääntymisen myötä uskon, että savuttomat elinympäristöt ovat tulevaisuudessa entistä useampien saavutettavissa.

1. Odottavan äidin käsikirja. 2020. Duodecim Terveyskirjasto.
2. Hisinger-Mölkänen, Hanna. 2019. Astman lääkkeetön hoito. Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim.  2019;135(18):1753-6.
3. Tupakkalaki, pykälä 79 §. 2016.
4. Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen : Työryhmän toimenpide-ehdotukset 2023 – Valto (valtioneuvosto.fi)