Onko alkoholin kulutuksen laskeva trendi pysähtynyt?

Suomessa on keskusteltu kuluneella viikolla siitä, että alkoholin saatavuuden lisääntyminen sekä hintojen lasku eivät enää johtaisikaan kulutuksen ja haittojen lisääntymiseen. Keskustelua voitaisiin kuitenkin yhtä hyvin käydä siitä lähtökohdasta, että alkoholin kulutuksen 10 vuotta jatkunut laskeva trendi on pysähtynyt, tai jopa vaihtanut suuntaa, vaikka alkoholiveroa korotettiin vuoden 2018 alussa.

Suomessa on myyty kuluvan vuoden tammi-toukokuun aikana enemmän alkoholia kuin edellisenä vuonna samalla ajanjaksolla. Tammi-huhtikuussa alkoholin myynti laski lievästi, mutta toukokuussa alkoholin myynti kasvoi Valviran tilastojen mukaan 10,7 prosenttia, kun kulutus mitataan 100-prosenttisessa alkoholissa.

Kokonaisuudessaan alkoholin myynti on kasvanut veronkorotuksista huolimatta tammi-toukokuun välillä 0,8 prosenttia. Kulutustrendin luotettavaan arviointiin tarvitaan useamman vuoden seuranta. Tämän vuoksi kuukausitilastoista ei tulisi tehdä pitkälle meneviä tulkintoja suuntaan tai toiseen.

Alkoholilaki astui täysimääräisesti voimaan 1.3.2018, mutta alkoholiveroa korotettiin jo 1.1.2018. Alkoholiveron korottaminen nostaa verohallinnon mukaan alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja vuonna 2018 keskimäärin noin viisi prosenttia.

Alkoholin hinnalla on todettu olevan suora yhteys kulutukseen ja haittoihin kaikissa aiemmissa alkoholipolitiikan muutoksissa. Veronkorotukset tulee siis huomioida arvioidessa kulutuksen ja haittojen kehittymistä.

Suomessa on myyty kuluvan vuoden tammi-toukokuun aikana enemmän alkoholia kuin edellisenä vuonna samalla ajanjaksolla.

Lisäksi on hyvä muistaa kaupan alan esittämä ennuste, jonka mukaan vahvojen oluiden ja lonkeroiden hinnat laskisivat jopa 40 prosenttia. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan ennuste on ainakin toistaiseksi osoittautunut virheelliseksi.

Ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen parissa on havaittu, että alkoholin myynnistä taloudellisesti hyötyvät toimijat pyrkivät osallistumaan voimakkaasti alkoholipoliittisen keskusteluun omien liiketaloudellisten intressiensä ohjaamina. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kaupan ala mielellään vapauttaisi yli miljardin alkoholimarkkinat Alkolta päivittäistavarakaupalle.

Olennaista olisi silloin kaikkien alkoholijuomien osalta myyntipisteiden kasvu 350 Alkosta potentiaalisesti yli 5 000 myyntipisteeseen. Tämän kaltainen saatavuuden lisäys ei voisi olla johtamatta merkittävään alkoholihaittojen kasvuun.

Laajasti jaettu käsitys on, että viinien vapauttaminen ei onnistu Suomessa ilman, että myös väkevä alkoholi vapautuu. Viinien ruokakauppamyynnin sallimisen jälkeen Alkolla ei olisi taloudellisia eikä EU-oikeudellisia edellytyksiä jatkaa toimintaansa.

Alkoholipoliittisia mielipiteitä mitanneiden tuoreiden kyselyiden mukaan noin 85 prosenttia suomalaisista ei kannata väkevien alkoholijuomien myyntiä ruokakaupoissa. Alkoholikaupan vapauttaminen lisäisi alkoholihaittoja tavalla, jossa suuri osa voitoista yksityistetään ja haitat jätetään julkisen sektorin sekä järjestöjen kannettaviksi.

Julkisuudessa esitetyn näkemyksen, että huomiota tulisi suunnata pääasiassa ongelmakäyttäjiin, toivoisi olevan jo historiaa. Todellisuudessa ongelmien ennaltaehkäisy on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti kuin keskittyminen ongelmien hoitoon.