Olisiko jo aika tehdä tupakasta historiaa?
Tänä vuonna, tarkemmin 30. syyskuuta, tulee kuluneeksi 70 vuotta tutkimusjulkaisusta, joka herättäisi huomiota nykypäivänäkin.
Lontoossa ja Walesissa oli törmätty äkilliseen tautiepidemiaan. Sairaus vaurioitti keuhkot ja lopulta surmasi suurimman osan potilaista. Mistä outo sairastuminen johtui? Epäilyn alla olivat autojen yleistyminen, teiden päällysteet, tehtaat ja kivihiilellä lämmitys.
Richard Doll ja Bradford Hill havaitsivat kuitenkin, että selitys saattoi löytyä potilaiden elämäntyylistä. Se oli tupakointi. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa (BMJ). Kuten tiedämme, Doll ja Hill olivat oikeassa.
Olisi luullut, että tieto olisi johtanut tupakan myyntikieltoon ja keuhkosyöpä olisi harvinaistunut uudelleen. Mutta näin ei käynyt. Richard Doll kuoli 2005 maailman arvostetuimpiin kuuluvana tiedemiehenä 92-vuotiaana Oxfordissa. Oli kulunut 55 vuotta siitä, kun BMJ:n artikkeli julkaistiin. Tupakasta sairastuneita ihmisiä oli ympäri maailmaa. Nyt puhuttiin miljoonista ihmisistä, ei tuhansista.
Epidemiat toistuvat yhä uudelleen
Mikä on tilanne nyt? Se kävi mielessä, kun viime vuonna Yhdysvalloissa levisi uudenlainen sairaus, joka sai nimen sähkösavukkeisiin liittyvä hengitysvaurio. Nuoret, perusterveet ihmiset olivat uhreja. Osalta keuhkot tärveltyivät loppuiäksi, osa menehtyi. Tammikuussa 2020 sairastuneita oli 2,668 ja menehtyneitä 60 Yhdysvaltain 27 osavaltiossa.
Yhdysvalloissa sähkösavuke-epidemian seurauksia tutkitaan edelleen.
Keuhkot ovat aivan erityinen elin. Ne ovat laajat ja herkät. Mieleen muistuu ranskalaiselta keuhkolääkäriltä kuultu tokaisu: sipulikeittokin on kuolettavaa keuhkoihin vedettynä. Miksi meillä on harhaluulo, että voimme poltella huoletta tupakkatuotteita?
Tutkimustieto kiistaton
Tupakkaa on tutkittu sittemmin paljon. Yhdysvalloissa 1964 ilmestyi tärkeä asiakirja: hallinnon ylin terveysviranomainen Luther Terry piteli lehdistötilaisuudessa raporttia, jossa tupakointi yhdistettiin vaikeisiin terveysvahinkoihin, kuten keuhkosyöpä ja sydän -ja verisuonisairaudet.
Vuonna 2001 Yhdysvaltain Kansallinen syöpäinstituutti julkaisi monografian, jossa todettiin, että vaarallisia terveydelle ovat myös sellaiset savukkeet, jotka koneellisesti mitattuina tuottivat alhaiset terva- ja nikotiiniarvot. Niitä oli pidetty virheellisesti muita savukkeita ”kevyempinä”. Käsitys oli väärä, koska koneen tupakointi ei pysty toistamaan sataprosenttisesti sitä tapaa, jolla ihminen tupakoi. ”Kevytsavukkeisiin” haksahtivat etenkin terveystietoiset naiset, joiden tupakointi yleistyi.
Tupakan valmistajat on saatu monta kertaa kiinni valheista
Tupakan valmistajat on saatu monta kertaa kiinni valheista. Heiltä kysyttiin kongressin kuulustelussa: ”Tiesittekö, että tupakka on riippuvuutta luovaa?” Ei, sanoivat valmistajat, vaikka heidän tutkimuksensa kertoivat muuta.
”Olen hyvin selkeä omien lasteni kanssa: älkää käyttäkö mitään nikotiinituotteita”, kirjoitti Philip Morrisin toimitusjohtaja Andre Calantzopoulos Twitterissä äskettäin. Samaan aikaan tutkittiin tupakanvalmistajien mainontaa sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa, koska mainonta kohdistui juuri nuoriin.
Tupakalla on kääntöpuoli. Sen nimi on nikotiini, joka luo riippuvuutta ja on itsessään myrkky. Miksi ihmiset haluavat myrkkyä? Tupakkatuotteiden myynninedistäminen on ollut taitavaa. Tupakkasairaudet ovat markkinoituja sairauksia. Savuke on äärimmäisen halpa tehdastuote. Sen valmistajilla on varaa palkata maailman parhaat mainosfirmat ja lobbarit hallitusten käytäville, ostaa korruptoituneita tieteentekijöitä ja perustaa peitejärjestöjä.
Ruotsi ja Intia – sylkemisen suurvallat
Suomessa on niinkin iljettävä syljeskelyn muoto kuin suunuuska tullut takaisin. Meillä on myös poliitikoita, jotka puolustavat nuuskaa. Nuuska on EU:ssa kielletty muualla paitsi Ruotsissa. Ruotsalaisten tupakkatehtaiden rynnistys on ollut mittavinta Norjassa – pisin maaraja – mutta myös Suomessa rajakaupassa ja verovapaissa autolauttojen myymälöissä. Toisen sairaus on toisen business.
Intiassa syljeskellään tupakkaa myös. Siellä ei ole pohjoismaista hyvinvointivaltiota, joten seuraukset ovat tuhoisemmat kuin Ruotsissa.
Nikotiini on hyvä kasvismyrkky, joka tappaa kirvat. Mutta ihmiselle se ei ole hyväksi. Sydän ei pidä nikotiinista eivätkä suun limakalvot nuuskasta.
Maailman syöpäpäivän mietteitä
Pitäisikö tupakkateollisuus saattaa vastuuseen tuotteestaan? Pitäisi, mutta se ei onnistu kovin helposti. Suomi on ollut maailman ensimmäinen valtio, jonka tupakkalaki tähtää tupakoinnin lopettamiseen. Meilläkään se ei tarkoita kieltolakia.
Jossain vaiheessa käyttö loppuu ja järki voittaa
Maailman syöpäpäivä 4.2. merkitsee sitä, että tupakka on taas asialistalla sekä kansalaisten viesteissä että parlamenteissa. On löydettävä uusia keinoja tupakoinnin loppumiseksi. On saatava tupakkateollisuus lopettamaan ihmisen terveyden tuhoaminen. Säästyville rahoille löytyy kyllä käyttöä.
Maailman syöpäpäivänä Euroopan komissio esittelee Euroopan syöpäohjelman. Syövän tutkimus etenee, kun EU:n mittava panostus Horisontti Eurooppa- puiteohjema tutkimukseen muotoutuu ja pääsee alkuun 2021.
Tupakka ja siitä tuotteita valmistava teollisuus ovat yllättävän sitkeitä, mutta jossain vaiheessa käyttö loppuu ja järki voittaa. Ihminen tarvitsee keuhkojaan ja sydäntään, muttei tupakkaa.
Satu Lipponen
Johtaja, strategia ja ennakointi
Suomen Syöpäyhdistys
Satu Lipponen
Tuoreimmat blogit
Askeleita oikeaan ja takapakkiaSilmät auki, aikuiset – vapea aletaan käyttää jo alakoulussaTietoa, tukea ja yhteistyötäMikä puun maku? Nikotiinipussien makuaineet ovat haaste valvonnalleTupakkateollisuuden oikeudellisesta vastuusta
Kaikki blogit
Kirjoittajat
Anca Toma FriedlaenderAnnamari RouhosAnni PaalumäkiEeva OllilaElina Ala-HeikkiläElisa VäyrynenEmmi KauppilaEsa ÖsterbergHanna OllilaHanne MunterHarri VainioHeikki EkroosHeikki HiilamoHelen StjernaHiski HistorioitsijaIlkka ja Kaija ErkkiläIsabella LencioniJaana MarkkulaJan HolmbergJan SchugkJenni HupliJenni TuomelaJere ReijulaJuha MikkonenJulia KuokkanenJutta VuolamoKaisa HiltunenKaisa ÅbergKaisu PaulantoKari ReijulaKatariina IjäsKatja RiikonenKatri SaarelaKelsey Romeo-StuppyKimmo VehviläinenKirsimarja RaitasaloKlas WinellKristiina PatjaKristina KunttuLeo StraniusMaarit AnderssonMaija KolstelaMarja JuseliusMarjaana Lahti-KoskiMarjatta MontonenMarjo TähtinenMarjo WoodroffeMarketta KupiainenMarkku TervahautaMarko KailasmaaMatti RautalahtiMervi HaraMette StraussMira PatinenMoonika IsomäkiMuusa KostilainenNadja FrederiksenNoora BergOlli SimonenOtto RuokolainenOuti PalkamaOuti SeppäläPatrick SandströmPekka PuskaPia MäkeläPia SundellPäivi ChristensenPäivi TiittanenRaquel Fernández MeginaReija KauppiRiikka KaukinenRiikka VenäläinenRob BranstonSami KuronenSanna KurronenSanna SuikkanenSari AnjalaSarianna PalmroosSatu LipponenSirpa PietikäinenSusanna KaajaSuvi SajaniemiTaina KangasTarja SaarinenTea KalskaTerhi KurkoThomas KarlssonTiina VlasoffTuomas TenkanenUbaldo CuadradoUlla JärviVeli AuvinenVesa Korpelainen