Nikotiinin vaarat tunnetaan – nuoria ei suojella riittävästi lailla
Tupakkalain tavoitteena on savuton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030. Se tarkoittaa, että alle viisi prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä käyttäisi vuonna 2030 jotain tupakka- tai nikotiinituotetta päivittäin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksen 2025. Siinä todetaan, että jos tupakkalain tavoite saavutettaisiin, vältettäisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana yli 1 100 uutta keuhkosyöpätapausta, yli 6 000 uutta keuhkoahtaumatautitapausta ja lähes 3 000 uutta sepelvaltimotautitapausta siihen verrattuna, että nykykehitys jatkuisi.
Tavoitetta ei kuitenkaan arvion mukaan tulla saavuttamaan nykykehityksellä. Suuren haasteen muodostaa uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön yleistyminen. Tuotteet on tehty erityisesti nuorille houkutteleviksi.
Nuorilla on virheellinen käsitys nikotiinin haitoista
Monilla nuorilla on virheellinen käsitys siitä, että nikotiinipussit olisivat terveellisiä verrattuna tupakointiin. Näin ei ole. Nikotiini vaikuttaa haitallisesti hermostoon sekä sydämen ja verisuonten terveyteen. Nikotiini lisää myös insuliiniresistenssiä eli insuliinin tehon heikkenemistä sekä sisäelimiä ympäröivän rasvan määrää. Nikotiinin käytön tiedetään suurentavan myös syöpäriskiä.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on raportoinut omista nikotiinipusseihin liittyvistä havainnoistaan. Korkeakouluopiskelijoilla on aiempaa enemmän suun limakalvomuutoksia. Keskusteluissa korkeakouluopiskelijoiden kanssa on käynyt ilmi, että nuoret eivät aina tiedä käyttämiensä tuotteiden nikotiinimääriä ja terveyshaittoja.
Nuoret eivät aina tiedä käyttämiensä tuotteiden nikotiinimääriä ja terveyshaittoja
Eri tekijät tarkasteluun
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön vaikuttavat useat eri tekijät. Ne voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan, jotka ovat systeemiset, ympäristöön liittyvät ja yksilöön liittyvät tekijät.
Jotta voimme suojella tulevia sukupolvia, tulee meidän vaikuttaa systeemisten tekijöiden osalta lainsäädäntöön, kaupallisiin tekijöihin ja palvelujärjestelmän toimintaan.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön vaikuttavat useat eri tekijät
Ympäristötekijöiden osalta meidän tulee turvata muun muassa savuttomat ympäristöt, tiedon saatavuus ja yhteiskunnan asenteet. Yksilötasolla eriarvoisuutta tulee vähentää ja huomioida tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön liittyvät sosioekonomiset ja demografiset tekijät, yksilön terveys- ja käyttäytymistekijät sekä kognitiiviset tekijät.
Kolme keskeistä muutosta esitettyyn tupakkalakiin
Nikotiinipusseja ei tulisi sallia. Jos ne kuitenkin halutaan sallia, on tärkeää, että ne tuodaan tupakkalain piiriin.
1. Nikotiinipusseissa maut pitäisi kieltää kokonaan. Nyt hallitus esittää eduskunnalle sallittavaksi mentolin ja mintun makuiset nikotiinipussit, vaikka tupakassa maut on kielletty lapsia ja nuoria houkuttelevina.
2. Nikotiinin enimmäismäärä tulisi asettaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämään 6–8 mg/g. Hallitus esittää nikotiinipussien nikotiinirajaksi 16,6 mg/g, joka aivan liian korkea.
3. Tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja tulisi nostaa pikaisesti kahteenkymmeneen vuoteen, sillä tutkimusten mukaan näiden tuotteiden käyttö aloitetaan pääsääntöisesti siihen ikään mennessä.
Jos nikotiinipussit tuodaan Suomen markkinoille nyt esitetyllä tavalla, on THL:n arvion mukaan vaarana, että meille tulee uusi, nikotiiniriippuvainen sukupolvi. Tämä on vastoin tupakkalain tavoitetta. Onkin syytä kysyä: Kun nikotiinin vaarat tunnetaan, miksi lailla ei suojella nuoria?
