Kohti terveempää tulevaisuutta

Hallituksen esitys tupakkalain muuttamiseksi annettiin lokakuun alussa. Seuratessani lain lähetekeskustelua mietin, miten paljon suhtautuminen tupakkaan onkaan muuttunut. Kansanedustajat olivat sangen yksimielisiä savuttomuuden tärkeydestä. Tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta ei kyseenalaistettu.  Myös väestö suhtautuu myönteisesti tupakkapolitiikkaamme: vuonna 2020 Taloustutkimuksen meille tekemän mielipidekyselyn mukaan 74 % väestöstä pitää tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta hyvänä.

Väestö suhtautuu myönteisesti tupakkapolitiikkaan

Vaikka meillä on kansainvälisesti erittäin edistyksellinen tupakkalain tavoite, olemme jääneet hieman jälkijunaan muiden maiden kehittäessä nopeasti tupakkalainsäädäntöään. Lakiesityksessä ehdotetut yhdenmukaiset tupakkapakkaukset ovat jo arkipäivää monissa maissa; Australiassa jopa lähes 10 vuoden ajan.  Euroopan maista ne ovat käytössä Isossa-Britanniassa, Norjassa, Irlannissa, Ranskassa, Unkarissa, Sloveniassa, Belgiassa ja Alankomaissa. Tanskassa yhdenmukaiset tupakkapakkaukset tulevat voimaan 2023.

On päivänselvää, että pakkausten avulla tupakkayhtiöt pystyvät kohdistamaan viestinsä suoraan kuluttajalle, joka ottaa pakkauksen esille useita kertoja päivässä. Kuluttajalle pakkaus ei ole rasia nikotiinia eikä tuote nikotiinipötkö, vaan täynnä mielikuvia ja kannusteita käytön aloittamiseen ja jatkamiseen.

On nurinkurista, ettei kotonaan pääse karkuun tupakansavua

Lakiesityksessä on monia muitakin tarpeellisia muutoksia, kuten savuttomien elinympäristöjen laajentaminen. Harmillista kuitenkin on, ettei siinä puututtu parveketupakointiin. On täysin nurinkurista, että mm. työpaikat ja julkiset tilat ovat savuttomia, mutta kotonaan ei pääse karkuun tupakansavua!

Suomessa tupakoinnin yleisyys aikuisten ja nuorten keskuudessa on ilahduttavasti laskenut viime vuosina. Huolestuttava seikka paljastui kuitenkin uusimmasta Kouluterveyskyselystä: perusopetuksessa olevien 8.–9.-luokkalaisten savukeostot vähittäismyynnissä ovat selkeästi lisääntyneet. Näin siitä huolimatta, että vähittäiskauppa ilmoittaa vapaaehtoisesti tarkastavansa kaikkien alle 30 vuotta nuoremmalta näyttävien iän. Jokin tässä kuviossa ei siis toimi.

Monissa maissa pohditaan tupakkatuotteiden ostoikärajan nostamista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ikäraja nousi 18 vuodesta 21 vuoteen joulukuussa 2019, ja se koskee savukkeita, sikareita ja sähkösavukkeita.

Nuoret ovat alttiimpia nikotiinin vaikutuksille

Tupakkayhtiöt ovat markkinoissaan ymmärtäneet nuorten kuluttajien tarpeellisuuden, jotta kuolleet tai tupakoinnin lopettaneet saadaan korvattua uusilla kuluttajilla. Nuoret ovat alttiimpia nikotiinin vaikutuksille, koska heidän aivonsa kehittyvät edelleen. Tutkimusten mukaan noin 95 prosenttia aikuisista tupakoitsijoista aloittaa tupakoinnin ennen kuin täyttää 21 vuotta. Mitä myöhemmin nuoret kokeilevat nikotiinituotteiden käyttöä, sitä epätodennäköisemmin heistä tulee säännöllisesti tupakoivia.

Pääsääntöisesti erilaiset ikärajat edellyttävät täysi-ikäisyyttä, mutta terveyden näkökulmasta katsottuna, esimerkiksi väkevien alkoholijuomien myynnin ja hallussapidon ikäraja on 20 vuotta. Tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikärajan nostaminen 20 vuoteen auttaa torjumaan tupakkayritysten pyrkimyksiä vaikuttaa nuoriin markkinoinnilla kriittisessä ikävaiheessa. Samalla korkeampi ikäraja tehostaa viestiä tuotteiden vaarallisuudesta.  Tupakkatuotteet ovat kiistatta vaarallisimpia markkinoilla olevia tuotteita eikä niiden markkinoille tuloa sallittaisi, jos niitä nyt yritettäisiin levittää uusina hyödykkeinä.

Vuonna 2020 tehdyn mielipidekyselymme mukaan väestöstämme 70 % kannattaa tupakkatuotteiden ostoikärajan nostamista 20 vuoteen. Nyt vastaavasti eduskunta voisi lisätä hallituksen tupakkalakiesitykseen nikotiinituotteiden ostoikärajaksi 20 vuotta. Se olisi tärkeä askel terveempää tulevaisuutta kohti.