fbpx

Kestämättömän kehityksen tiivistymä – tupakka

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan aikamme suurin terveysuhka. Miten tupakka tähän nyt liittyy? Tupakka luo ilmasto-ongelmia kaikilla kestävyyden osa-alueilla: ekologisessa, sosiaalisessa ja taloudellisessa kestävyydessä. Maapallomme rajat ovat vastassa ja silloin on viisasta poimia matalalla roikkuvat hedelmät ensimmäisenä.

Tupakkateollisuus on merkittävä metsäkadon aiheuttaja ja tupakkatuotteiden kulutuksen lasku parantaisi ekologista kestävyyttä (ecological sustainability). Edelleen metsiä raivataan ja maatalousmaata muokataan lähinnä kehittyvissä maissa tupakan viljelymaiksi. Tätä pahentaa se, että tupakanlehtien kuivaamiseksi poltetaan puuta tai muuta biomassaa. Kaikki yhdessä pahentavat maaperän eroosiota, mikä vähentää maan kykyä sitoa hiiltä ja lisää sedimentaatiota vesistöissä.

Tupakkateollisuus on merkittävä metsäkadon aiheuttaja

Tupakkakasvi tarvitsee paljon vettä ja sitä viljellään alueilla, joilla vesivarat ovat jo ennestään niukat. Kasvi vaatii paljon tuholaistorjuntaa, jonka kemikaalit kertyvät maaperään ja valuvat vesistöihin. Tupakan tuotannossa syntyy merkittäviä määriä jätettä jo paikan päällä (esim. hylätyt lehdet, varret). Tupakanviljely pahentaa kehittyvien maiden ruoantuotannon ongelmia ja yksipuolistaa maataloutta. Maaperän huonontuminen heikentää maatalouden tuottavuutta ja pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia elintarviketurvaan. Tupakka heikentää paitsi ruokaturvaa, myös luonnon monimuotoisuutta. 

Tupakkateollisuus on viiden suurimman globaalin teollisuuden alan joukossa ja ala on yritysten kannalta tuottava, voittomarginaalit 30 prosentin luokkaa (USA:n keskiarvo 8 %). Yritykset ovat pääosin länsimaisia tai valtioiden omistamia. Viljely tuo tuloja viljelijöille, mutta riippuvuus tupakkakasvista on taloudellinen riski. Talouden monipuolistaminen ja vaihtoehtoisiin viljelykasveihin siirtyminen parantavat taloudellista kestävyyttä alueilla, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia tupakasta. Ne lisäävät alueiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys vahvistuvat yhtä aikaa. Taloudelliseen kestävyyteen (economical sustainability) vaikuttavat tupakan terveyshaitat. Ne rasittavat terveydenhuoltojärjestelmiä ja ennenaikaiset sairastumiset ja kuolemat kansantaloutta. Tupakoimattomuuden edistäminen on globaalia kestävyys- ja ilmastoyötä. 

Sosiaalinen kestävyys (social sustainability) on koetuksella tupakkakasvista valmistettujen kulutustuotteiden kohdalla. Tupakointi on monissa maissa keskeinen terveyden eriarvoisuuden juurisyy. Viljelymaissa ongelmia syntyy lapsityövoimasta, vaarallisista työoloista ja maanviljelijöille maksettavista oikeudenmukaisista korvauksista. Kun yhteiskunta joutuu sijoittamaan yhteisiä varoja tupakkasairauksien hoitoon, tupakkavalvontaan, tupakoinnin ehkäisytoimiin parantaakseen kansanterveyttä, tämä raha on poissa koulutuksesta, eriarvoisuuden poistamisesta tai työllisyystoimista. Tupakka on sosiaalisesti kestämätön tuote.

Tupakkateollisuus ei voi toimia kestävästi

Tupakointia ja nikotiinituotteita on pyritty säätelemään terveyshaittojen takia, ja ne ovat edelleen pääsyy, jonka takia tupakkapolitiikkatoimia tehdään. Nikotiinimarkkinat kuitenkin jatkuvat. Innovaatiot ja teknologia eivät kelpaa ratkaisuksi. Kyse on terveydelle aina haitallisesta tuotteesta annostelumuodosta riippumatta. Ilmastokriisi ja kestävän kehityksen edellyttäminen yritystoiminnalta avaavat tähän uuden näkökulman. Tupakkateollisuus on käyttänyt epäilyn varjoa tieteeseen vuosikymmeniä. Tämä on erityisen tärkeää pitää mielessä, jotta tätäkin teollisuuden alaa ei viherpestä teknologisilla innovaatioilla ja päästölaskennalla. Mikään päästö ei ole kestävä, kun kyse on tästä teollisuuden alasta. Yksinkertaisesti, tupakkateollisuus ei voi toimia kestävästi. Tupakkateollisuuden ilmastovaikutukset ovat suuret ja ilmastovero näissä tuotteissa voisi olla yksi keino tukea kehittyvien maiden omaa ilmastotyötä.

Miksi tupakka ei sovi kestävään kehitykseen? Koska se jättää jälkeensä vain savua ja tuhkaa!

Kristiina Patja

Terveydenhuollon professori, LT ja erikoislääkäri.