Ihmisoikeudet velvoittavat savuttomaan Suomeen

Perusoikeudet eivät ole aina kuuluneet tasavertaisesti kaikille, vaan ne määräytyivät pitkään sukupuolen, rodun, syntyperän ja yhteiskunnallisen aseman perusteella. Ajatus ihmisoikeuksista kaikille kuuluvina oikeuksina vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus.

Terveys on perustavanlaatuinen ihmisoikeus

Terveys on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, joka on välttämätön muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ihmisoikeussopimusten mukaan jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan terveyden ja hyvinvoinnin. Lisäksi valtiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä, joka mahdollistaa ihmisarvoisen elämän.

Ihmisoikeussopimuksen solmimisen aikoihin tupakkatuotteiden ei katsottu estävän terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä ihmisoikeuksia. Savukkeita pidettiin normaaleina kulutushyödykkeinä tai ylellisyystuotteina ja tupakkateollisuutta arvostettuna yhteiskunnallisena toimijana. Yhteiskunnallisen kehityksen ja tietoisuuden lisääntymisen myötä ymmärrettiin niiden merkitys terveyden kannalta.

Tulkitessaan ihmisoikeuksia YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea totesi vuonna 2000, että oikeus terveyteen käsittää monenlaisia sosioekonomisia tekijöitä, jotka edistävät terveellistä elämää. Terveyttä vaarantavien tekijöiden joukossa mainittiin myös tupakan tai muiden terveydelle haitallisten aineiden käyttö.

Kun ajatellaan tupakan markkinoinnin, myynninedistämisen ja käytön tuhoisia seurauksia, on selvää, että emme ole täyttäneet velvoitteitamme kunnioittaa, suojella ja toteuttaa oikeutta terveyteen. Tupakkaan liittyvistä sairauksista on laajaa näyttöä. Tupakka on suurin ehkäistävissä olevien ennenaikaisten kuolemien syy maailmassa. Tällaisen tappavan tuotteen käytön loppumisen tulisi olla olennainen osa terveyden suojelua.

Savuton Suomi 2030 tukee ihmisoikeuksia

Tupakan tuotanto ja käyttö liittyy moniin muihinkin ihmisoikeuksiin kuin terveyteen ja lisäksi se haittaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Niihin molempiin liittyvät rikkomukset koskevat suuresti lapsia ja nuoria, kuten tappavan tuotteen markkinointia lapsille ja lapsityövoiman käyttöä tupakan viljelyssä.

Tupakantuotannolla on myös tuhoisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ympäristön terveys riippuu vakaasta ekosysteemistä, puhtaasta ilmasta ja vedestä sekä ilmastosta, joka voi ylläpitää ihmisen elämää.

Tupakka ei ole tavallinen kulutushyödyke, vaan se on myrkyllinen tuote. Se on ainoa laillinen markkinoilla vapaasti oleva tuote, joka käyttötarkoituksessaan tappaa puolet kuluttajista. Jos ne saatettaisiin nyt markkinoille uusina tuotteina, terveyden ja kuluttajansuojan oikeudelliset periaatteet ja määräykset kieltäisivät niiden tuotannon ja myynnin. Tupakkatuotteiden myyntiä ei voida kieltää heti, mutta tupakkatuotteita ei saa kohdella kuten muita kulutustavaroita.

Ihmisten oikeutta terveyteen loukataan, jos valtiot eivät toteuta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tupakan tuotannon, markkinoinnin ja kulutuksen estämiseksi. Savuton Suomi 2030 -tavoitteen edistäminen on olennainen osa myös ihmisoikeuksien toteutumista.