Amiksen ja lukion välillä savuinen kuilu

Kymmenen vuotta sitten elettiin jännittäviä aikoja. Keväällä 2008 Kouluterveyskyselyssä päästiin ensimmäistä kertaa keräämään valtakunnallista vertailukelpoista tietoa ammattiin opiskelevien tupakoinnista. Vaikka viitteitä tupakoinnin yleisyydestä oli saatavissa Opetushallituksen aiemmista tutkimuksista, uudet tulokset löivät ällikällä: Kun lukioissa päivittäin tupakoi jo tuolloin vain joka kymmenes, ammattiin opiskelevien joukossa se oli lähes neljä kertaa yleisempää – päivittäin tupakoi 39 prosenttia.

Ällistystä syvensivät oppilaitosten johdolta kerätyt tiedot, joiden mukaan lukioista 84 prosenttia oli kieltänyt tupakoinnin oppilaitoksen alueella silloisen tupakkalain mukaisesti, kun ammatillisista oppilaitoksista näin ilmoitti tehneensä vain 11 prosenttia.

Tulosten jälkeen tartuttiinkin nopeasti toimeen. Ammatilliset oppilaitokset alkoivat julistautua savuttomaksi. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja kerättiin monella taholla ja niitä julkaistiin muun muassa Tupakatta työelämään -oppaassamme. Vuoden 2010 tupakkalakimuutoksessa oppilaitosten lakisääteisiä tupakointikieltoja tarkennettiin ja tiukennettiin.

Tämän vuoden tammikuussa THL järjesti yhteistyössä Savuton Suomi 2030 -verkoston, Suomen Syöpäyhdistyksen ja EHYT ry:n kanssa Savuton amis 2030? – Kohti oppilaitoksen nikotiinitonta toimintakulttuuria -seminaarin. Seminaarissa käsiteltiin oppilaitosten savuttomuustyön tilannetta nyt, kun ammatillinen koulutus on muutoksessa ja uudet tupakka- ja nikotiinituotteet nousevat esiin poltettavien tupakkatuotteiden väistyessä.

Uudet tupakka- ja nikotiinituotteet nousevat esiin poltettavien tupakkatuotteiden väistyessä.

Kymmenessä vuodessa ammattiin opiskelevien tupakointi on vähentynyt jo lähes puoleen siitä, mistä lähdettiin liikkeelle. Vuonna 2017 päivittäin tupakoivia oli 23 prosenttia.

Tytöt ovat vähentäneet tupakointia ilman muiden tupakka- tai nikotiinituotteiden yleistymistä, mutta amispojilla nuuskaaminen on kasvussa. Vuonna 2017 päivittäin nuuskaavien osuus pojilla oli 17 prosenttia. Nuuskaamisen alue-erot ovat huomattavia: esimerkiksi Lapissa ammattiin opiskelevista pojista 30 prosenttia nuuskaa päivittäin ja se on jo yleisempää kuin tupakointi.

Sähkösavuketta käytti vuonna 2017 ammattiin opiskelevista pojista seitsemän prosenttia, tytöistä kaksi prosenttia. Enemmistö ammattiin opiskelevista hyväksyy ikäisillään sähkösavukkeen käytön ja suhtautuminen on hieman hyväksyvämpää kuin tupakoinnin ja nuuskaamisen kohdalla.

Vaikka ammattiin opiskelevien tupakointi on vähentynyt erinomaisesti, kuilu lukiolaisiin ei ole kaventunut vaan päinvastoin kasvanut. Päivittäin tupakoivia oli lukioissa vuonna 2017 enää kolme prosenttia, eli ammattiin opiskelevilla osuus on nyt yli seitsenkertainen.

Erojen kaventamiseksi ammattiin opiskelevien tupakoinnin pitääkin jatkaa vähenemistä vauhdikkaasti. Jos halutaan myös päästä Savuton Suomi 2030 -tavoiteluvun kanssa linjaan, eli alle viiden prosentin päivittäiseen käyttöön, tupakoivien osuuden tulisi vähentyä jokaisessa tulevassa Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa noin kolme prosenttiyksikköä kerrallaan. Savuton Suomi 2030 -tavoite koskee kuitenkin tupakoinnin lisäksi myös muita tupakka- ja nikotiinituotteita. Nuuskaamisen pitää siksi lähteä laskuun sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että lukioissa, joissa se on pojilla jo tupakointia yleisempää.

Seminaarissamme Opetushallitus antoi vahvan tukensa Savuton Suomi 2030 -tavoitteelle ja ammatillisten oppilaitosten nikotiinittoman toimintakulttuurin kehittämiselle. Lisäksi se haastoi kaikki oppilaitokset mukaan yhteiseen työhön. Tartutaan haasteeseen ja jatketaan hyvää työtä yhdessä!

Seminaarin työpajatyöskentelyssä nostettiin esiin keskeisiä vahvuuksia, haasteita, vastuita, tukitarpeita sekä säilytettäviä ja muutosta vaativia tekijöitä oppilaitosten savuttomuustyössä. Tutustu niistä tehtyyn Savuton amis -työpajakoosteeseen ja seminaarin esityksiin

Kuvat: THL ja iStockphoto